Väitös



Yliopistologo


Lääketieteen lisensiaatti Jukka Laitisen kliinisen fysiologian alaan kuuluva väitöskirja

Prolonged Ambulatory Esophageal pH-Monitoring in Studying the Association between Gastroesophageal Reflux and Asthma

(Ruokatorven pH:n pitkäaikaisrekisteröinti tutkittaessa ruokatorvirefluksin ja astman välistä yhteyttä)

tarkastetaan lauantaina 27. syyskuuta 1997 kello 12 Tampereella Finn-Medin auditoriossa, Lenkkeilijänkatu 6.

Vastaväittäjänä toimii dosentti Jaakko Hartiala Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Arto Uusitalo.



Laitinen on syntynyt Oulussa 9.6.1947 ja suorittanut ylioppilastutkinnon Sammon yhteislyseossa Tampereella 1967. Lääketieteen lisensiaatiksi Laitinen valmistui Helsingin yliopistosta 1975, minkä jälkeen hän erikoistui keuhkosairauksiin 1982 ja kliiniseen fysiologiaan 1991. Nykyisin Laitinen toimii lääkärinä Tampereen yliopistollisen keskussairaalan kliinisen fysiologian yksikössä.

Laitisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis 563, painopaikka Vammalan kirjapaino Oy, Vammala 1997. ISBN 951-44-4214-8, ISSN 1455-1616

Väitöskirjan tilausosoite: Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere

TIIVISTELMÄ

Suolahappoa sisältävän mahanesteen refluktointi ruokatorveen tiedetään yleiseksi astmapotilailla, ja se saattaa aiheuttaa astmaoireita tai pahentaa jo todettua astmaa. Yleensä refluktointiin liittyvät oireet ovat tyypillisiä, kuten närästys ja happamat röyhtäykset, mutta merkittävä ruokatorvirefluksi saattaa myös ilmetä vain hengitystieoireina, tai astman hoitotasapainon vaikeutumisena. Ruokatorven pH:n pitkäaikaisrekisteröinnin on raportoitu olevan luotettavin tapa todeta poikkeava refluktointi, erityisesti astmaatikoilla, joilla oirekuva voi olla epätyypillinen.

Tässä tutkimuksessa osoitettiin yksinkertainen ruokatorven paineenmittauslaite käyttökelpoiseksi osana pH-mittausta, mikä mahdollistaa tutkimusmenetelmän käytön myös sairaaloissa, joissa ei ole valmiutta tavanomaiseen, monimutkaisempaa laitteistoa vaativaan tutkimukseen. Väitökirjatyössä luotiin myös suomalaiset viitearvot pH:n pitkäaikaisrekisteröinnille ja verrattiin niitä kansaivälisesti yleisesti käytettyihin tulkintarajoihin. Yhteensopivuus osoittautui varsin hyväksi.

Satunnaisesti valituilla Pirkanmaan sairaanhoitopiirin astmapotilailla voitiin osoittaa esiintyvän huomattavasti enemmän refluksioireita (närästys/happamat röyhtäykset), kuin mitä on raportoitu suomalaisessa väestössä yleensä. Sama havainto todettiin myös poikkeavan refluksilöydöksen suhteen pH:n pitkäaikaisrekisteröinnissä. Astmaatikoilla tämä tulos saatiin 36%:11a (refluksioireisilla 51%:lla), kun ruokatorven refluksitautia arvoidaan esiintyvän 5-10%:11a väestöstä.

Astmatyypillä tai käytetyllä astmalääkityksellä ei ollut vaikutusta pH:n pitkäaikaisrekisteröinnin tulokseen. Myöskään astman vaikeusastetta kuvaavat hengitysfysiologiset mittaustulokset eivät olleet merkitsevästi riippuvaisia ruokatorvirefluktoinnin määrästä. Ruokatorven pH-mittauksen tulosprofiili oli niinikään varsin samankaltainen astmapotilailla ja kontrolliaineistona käytetyillä refluksioireisilla ei-astmaatikoilla.

Ruokatorvirefluksi osoittautui siis tavalliseksi, muttei voimakkaaksi oiretekijäksi astmapotilailla. Kuitenkin astmaatikoilla, joilla on vaikea-asteinen refluksitauti, syy-yhteys refluksin ja astman välillä on voitu osoittaa. Tehokas ruokatorvirefluksin hoito voi parantaa merkittävästi näiden potilaiden astmatasapainoa.

Lisätietoja: Jukka Laitinen p. (03) 2474987 (työ) tai (03) 3185215 (koti)


Väitökset
Tampereen yliopiston tiedotus
Tampereen yliopisto