Väitös



Yliopistologo


Lääketieteen lisensiaatti Pasi Koiviston syöpägenetiikan alaan kuuluva väitöskirja

Androgen Receptor Gene Amplification in Hormone Refractory Prostate Cancer (Androgeenireseptorigeenin monistuma hormonihoidon aikana uusiutuneessa eturauhassyövässä)

tarkastetaan perjantaina 24.10.1997 kello 12 Tampereella Finn-Medin auditoriossa, Lenkkeilijänkatu 6.

Vastaväittäjänä on professori Heikki Joensuu Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Olli-Pekka Kallioniemi.



Koivisto on syntynyt Nokialla 30.3.1969 ja suorittanut ylioppilastutkinnon Nokian lukiossa 1988. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon hän suoritti Tampereen yliopistossa 1994.

Koivisto on työskennellyt tutkijana Tampereen yliopistollisen keskussairaalan syöpägenetiikan tutkimusyksikössä 1994-1996. Nykyisin hän asuu Nokialla ja toimii apulaislääkärinä Tampereen yliopistollisen keskussairaalan perinnöllisyyslääketieteen poliklinikalla.

Koiviston väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis 565, painopaikka Vammalan kirjapaino Oy, Vammala 1997. ISBN 951-44-4221-0, ISSN 1455-1616

Väitöskirjan tilausosoite: Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere

Lisätietoja: Pasi Koivisto p. 050-529 8915 (työ) tai 03-342 5287 (koti)

TIIVISTELMÄ

Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä. Noin 20-30% eturauhassyövistä diagnosoidaan joko paikallisesti levinneenä tai etäpesäkkeitä lähettäneenä, jolloin parantava kirurginen hoito ei ole enää mahdollista. Eturauhasen, ja myös eturauhassyövän, kasvu on miessukuhormoneista riippuvaista, ja valtaosa potilaista, joille kirurginen hoito ei ole mahdollista, reagoi suotuisasti miessukuhormonien vähentämiselle elimistöstä (poistamalla kivekset tai lääkeaineilla). Valitettavasti kuitenkin niilläkin potilailla, joilla miessukuhormonien vähentämiselle saadaan hyvä hoitovaste, syöpä lähtee yleensä uudelleen etenemään seuraavien kuukausien tai vuosien aikana. Kun hormonihoito pettää ja oireet palaavat, on potilaan ennuste huono. Tarjolla ei ole tehokasta hoitoa hormonihoidon tehon petettyä.

Eturauhassyövän syntyyn, etenemiseen ja hormonihoidon tehon pettämiseen johtavat tekijät ovat huonosti tunnettuja. Näiden muutosten tunteminen auttaisi vastaamaan moniin hoidollisiin kysymyksiin. Pasi Koivisto päätyi väitöskirjatyössään tutkimaan eturauhassyöpänäytteitä potilailta, joilla syöpä oli uusiutunut hormonihoidon aikana. Erityisesti tutkimuskohteeksi muodostui androgeenireseptori, joka välittää miessukuhormonien vaikutukset soluun.

Väitöskirjatyössä androgeenireseptorigeenin monistuma havaittiin 28% hormonihoidon aikana paikallisesti uusiutuneista eturauhassyöpänäytteistä. Androgeenireseptorigeenin monistuman merkitystä eturauhassyövän hormonihoitovasteen pettämisen etiologisena tekijänä tukee se, että androgeenireseptori välittää miessukuhormonien vaikutukset, ja aiempien tutkimusten perusteella tiedetään lääkeaineresistenssin ja geenimonistuman yhteys. Lisäksi useat väitöskirjatutkimuksen löydökset tukevat tätä: l) androgeenireseptorigeenin monistumaa on havaittu vain hormonihoidettujen potilaiden eturauhassyöpänäytteissä, ei hoitamattomien potilaiden näytteissä, 2) monistuma johtaa geenin lisääntyneeseen toimintaan, ja 3) monistuneessa androgeenireseptorigeenissä ei havaittu merkittäviä mutaatioita.

Se havainto, että androgeenireseptorigeenin monistuma johtaa eturauhassyövän hormonihoitovasteen loppumiseen, avannee lupaavia mahdollisuuksia potilaiden hoitoon. Esimerkiksi maksimaalisen androgeeniblokadin (miessukuhormonien vähentäminen elimistöstä ja miessukuhormonien sitoutumista androgeenireseptoriin estävä antiandrogeeninen lääke yhdessä) aloittaminen potilaille, joiden kasvaimissa havaitaan androgeenireseptorigeenin monistuma, saattaa merkittävästi parantaa tämän potilasryhmän ennustetta. Tätä hypoteesia, jota väittelijän tutkimusryhmä parhaillaan testaa kliinisessä koeasetelmassa, tukevat lukuisat tutkimustulokset, joissa maksimaalisen androgeeniblokadin on havaittu tehoavan noin 30% hormonihoidon aikana uusiutuneista eturauhassyövistä.

Lopuksi, androgeenireseptorigeenin monistuman havaitseminen noin kolmanneksella potilaista, joiden eturauhassyöpä uusiutuu hormonihoidon aikana, on ensimmäinen ihmisellä kuvattu kliininen esimerkki hoidon aiheuttamasta geenimonistumasta. Tulevaisuudessa tällä havainnolla saattaa olla hyvinkin suuri merkitys uusiutuneen eturauhassyövän hoidossa.


Väitökset
Tampereen yliopiston tiedotus
Tampereen yliopisto