Yliopistologo

Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Mirjami Pelkosen sosiaalipsykiatrian alaan kuuluva väitöskirja

Adolescent psychiatric patients: characteristics, suicidal tendencies and outcome

(Psykiatriseen hoitoon hakeutuneet nuoret: tausta, itsetuhoisuus ja ennuste)

tarkastetaan perjantaina 31.10.1997 kello 12 Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksen luentosalissa, Medisiinarinkatu 3.

Vastaväittäjänä on professori Matti Isohanni Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Hillevi Aro.

Pelkonen on syntynyt Porissa 14.12.1943 ja suorittanut ylioppilastutkinnon Porin suomalaisessa yhteislyseossa 1963. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatin tutkinnon pääaineena psykologia hän suoritti Jyväskylän yliopistossa 1985.

Pelkonen on työskennellyt Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian vs. assistenttina 1994-1996. Nykyisin hän asuu Kellokoskella ja työskentelee psykologina Keravan nuorisopsykiatrisella poliklinikalla.

Pelkosen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis 568, painopaikka Vammalan kirjapaino Oy, Vammala 1997. ISBN 951-44-, ISSN 1455-1616 Väitöskirjan tilausosoite: Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere

Lisätietoja: Mirjami Pelkonen p. (09) 240 177 (työ), (09) 284 023 (koti)

TIIVISTELMÄ

Nuoruusikää pidetään noin kymmenen vuotta kestävänä, varhaisesta, varsinaisesta ja myöhäisestä nuoruusiästä muodostuvana kehitysvaiheena. On arvioitu, että nuoruusikäisistä jopa viidennes olisi nuorisopsykiatrisen hoidon tarpeessa. Nuoruudessa erityisesti mielialahäiriöt ja itsetuhoisuuden eri ilmenemismuodot yleistyvät voimakkaasti. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää avohoitoon hakeutuneiden nuorten psykososiaalisen toimintakyvyn muutoksia ja itsetuhoisuuden eri ilmenemismuotojen yleisyyttä hoidon aikana. Lisäksi tutkittiin nuorisopsykiatrisessa avohoidossa olleiden nuorten kuolleisuutta ja siihen liittyneitä tekijöitä. Nuorisopsykiatriseen osastohoitoon hakeutuneiden nuorten elämänvaiheita ja työkykyä selvitettiin 20 vuoden aikana.

Tutkimuksen avohoitoaineistot käsittivät nuorisopsykiatriseen avohoitoon vuosina 1984 - 1994 ensimmäiselle hoitojaksolle tulleet 538 nuorta. Sairaalahoitoaineiston muodostivat vuosina 1972 - 1975 nuorisopsykiatriseen osastohoitoon ensimmäistä kertaa hoitoon tulleet 61 nuorta. Nuoria koskevat tiedot koottiin haastatteluin, sairauskertomuksista ja rekisteritiedoista.

Kaikkiaan 42%:lla avohoitoon tulleista nuorista oli eriasteista itsetuhokäyttäytymistä; 18% heistä oli yrittänyt itsemurhaa. Mielialahäiriö, aikaisempi psykiatrinen sairastavuus ja psykososiaalisen toimintakyvyn vakava huononeminen luonnehti sekä niitä tyttöjä että poikia, joilla oli itsemurha-ajatuksia että niitä, joilla oli itsemurhayrityksiä.

Keskimäärin kuusi vuotta avohoidon jälkeen 5.8% nuorista oli kuollut, kaikki olivat poikia. Kuolleista 69% oli tehnyt itsemurhan. Seurantahetkellä elossa olleilla pojilla oli avohoidon aikana kuolleita poikia vähemmän itsetuhoisuutta, heillä oli parempi psykkinen toimintakyky ja he olivat saaneet harvemmin jatkohoitosuosituksen psykiatriseen sairaalahoitoon.

Osastohoidon alkaessa nuorten kokonaiselämäntilanne oli erittäin vaikea. Keskimäärin 7 vuotta sairaalahoidon jälkeen niiden nuorten psyykkinen toimintakyky ja sosiaalinen selviytyminen oli hyvä, joilla oli ollut nuoriso-osastolla yli kolmen kuukauden sairaalahoitojakso, johon oli liittynyt psykoterapioita. Ne henkilöt, jotka olivat saavuttaneet työkykyisyyden varhaiseen aikuisuuteen mennessä, eivät olleet joutuneet myöhemminkään työkyvyttömyyseläkkeelle. Kolmasosa nuoriso-osastohoidossa olleista 55 henkilöstä ei ollut 20 vuoden seuruun aikana lainkaan työkyvyttömyyseläkkeellä, 20%:lla oli Iyhytaikaisia eläkejaksoja ja puolet oli ollut eläkkeellä vähintään 10 vuotta seuruuajasta.

Tutkimustulokset osoittavat, että nuorten itsemurha-ajatukset ja -yritykset on aina otettava vakavasti. Nuorten hoidossa huolellinen diagnosointi ja yleisen psykososiaalisen toimintakyvyn eri osa-alueiden arviointi on oleellista sekä hoidon alkaessa että sen aikana. Psyykkisissä vaikeuksissa olevat nuoret tarvitsevat nuorisopsykiatrisen avo- ja osastohoidon lisäksi puoliavoimia hoitopaikkoja sekä kuntoutusta myös työelämää varten. Nuorten häiriöiden hoidon voidaan arvioida ennaltaehkäisevän aikuisten mielenterveysongelmia.


Väitökset Tampereen yliopiston tiedotus Tampereen yliopisto