Yliopistologo

Kasvatustieteen lisensiaatti Veijo Mäkelän ammattikasvatuksen alaan kuuluva väitöskirja

Opettajien lisäkoulutuksen tuloksellisuus opettajien, esimiesten ja opiskelijoiden arvioimana

tarkastetaan perjantaina 9.1.1998 Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen auditoriossa Hämeenlinnassa, osoitteessa Erottajakatu 12.

Vastaväittäjänä on dosentti Pertti Törmälä Helsingin yliopistosta ja kustoksena toimii professori Pekka Ruohotie.

Mäkelä on syntynyt Lahdessa. Hän on valmistunut teknikoksi Helsingin teknillisestä oppilaitoksesta 1965 sekä ammattikoulun opettajaksi Hämeenlinnan opettajaopistosta 1973. Kasvatustieteiden kandidaatiksi Mäkelä valmistui Tampereen yliopistosta 1992 sekä kasvatustieteiden lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta 1994. Hän on toiminut ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen opettajana ja apulaisrehtorina 1970-1993.

Mäkelän väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis 578, Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1997. ISBN/ISSN 951-44-4264-4/1455-1616.

Väitöskirjan tilausosoite: Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere.

Lisätietoja: Veijo Mäkelä p. (03) 7511684 (koti).

TIIVISTELMÄ

Tutkimuksessa selvitetään, mitkä tekijät motivoivat opettajia osallistumaan lisäkoulutukseen, millaisiksi opettajat arvioivat valmiutensa, missä määrin he soveltavat valmiuksia omassa opetuksessa ja miten aktiivisesti he osallistuvat opetusta ja työyhteisöä kehittäviin toimiin. Tutkimuksen kohteena ovat lisäksi lisäkoulutuksen yhteydet opettajien ammattikorkeakoulureformia koskevaan muutosvastarintaan.

Opettajien lisäkoulutuksessa kokeiltiin kolmiportaista mallia, jossa aloitusjakson tavoitteena on sitouttaa opettajat ammattikorkeakoulun toimintaan. Toisessa vaiheessa keskitytään opettajien pedagogisten ja ammatillisten valmiuksien kehittämiseen. Kolmannessa vaiheessa opettajat suorittavat tutkintotasoa nostavia opintoja yksilöllisen suunnitelman mukaan. Tutkimustieto koottiin yhden monialaisen ammattikorkeakoulun opettajilta, esimiehiltä ja opiskelijoilta. Kyselyyn osallistui 112 opettajaa ja 334 opiskelijaa. Lisäksi haastateltiin opettajien ja esimiesten ryhmiä.

Lisäkoulukseen osallistuneet kokevat kaikki koulutukseen hakeutumisen motiivit muita ryhmiä tärkeämmiksi syiksi koulutukseen osallistumiselle. Lisäkoulutukseen osallistuminen näyttää olevan yhteydessä siihen, miten toimivaksi työyhteisön vuorovaikutus koetaan. Koulutukseen osallistuneet pitävät omia ammattikorkeakoulun opettajan valmiuksia hyvinä ja soveltavat niitä hieman muita useammin omaan opetukseen. He osallistuvat hieman muita useammin opetusta ja työyhteisöä kehittäviin toimiin ja kokevat vähemmän ammattikorkeakoulureformia vastustavaa muutosvastarintaa. Monilla lisäkoulutukseen osallistuneilla opettajilla on tavoitteena lisensiaatin tai tohtorin jatkotutkinnon suorittaminen. Opiskelijat arvioivat lisäkoulutukseen osallistuneiden opettajien tutoroinnin ja omatoimisuuteen ohjaamisen taidot parhaiksi.

Kolmiportainen lisäkoulutuksen malli näyttää toimivan toivotulla tavalla. Tulokset osoittavat, että lisäkoulutuksella on ollut vaikutuksia joihinkin ammattikorkeakoulun opettajan valmiuksiin. Valmiudet ovat siirtyneet osin havaittavaksi toiminnaksi koko työyhteisössä.

Tutkimusaineiston avulla kehitettiin malli, jonka avulla voidaan arvioida ja kuvata vastaavanlaisen koulutuksen tuloksellisuutta.


Väitökset Tampereen yliopiston tiedotus Tampereen yliopisto