Yliopistologo

Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Eero Suonisen sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja

Miten tutkia moniäänistä ihmistä? Diskurssianalyyttisen tutkimusotteen kehittelyä

tarkastetaan perjantaina 23.1.1998 kello 12 Tampereen yliopiston päärakennuksen luentosalissa AI, osoitteessa Kalevantie 4.

Vastaväittäjänä on dosentti Matti Hyvärinen Tampereen yliopistosta. Kustoksena toimii apulaisprofessori Anja Riitta Lahikainen.

Suoninen on syntynyt Mikkelin maalaiskunnassa ja päässyt ylioppilaaksi Järvenpään yhteiskoulusta 1977. Hän on suorittanut nuorisotyön tutkinnon Tampereen yliopistossa 1981. Suoninen on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta 1988 sekä yhteiskuntatieteiden lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta 1992. Suoninen on työskennellyt tutkijana Suomen Akatemian sosiolingvistiikan tutkimusohjelmassa 1991-1994. Hän on työskennellyt Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimusprojektissa "auttamisen instituutiot arkisina käytäntöinä" vuodesta 1997.

Suonisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis, Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1997. ISBN 951-44-4267-9

Väitöskirjan tilausosoite: Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, Pl 617, 33101 Tampere

Lisätietoja: Eero Suoninen p. (03) 215 7641 (työ), (03) 255 1771 (koti).

TIIVISTELMÄ

Sosiaalipsykologiaa edustava väitöskirja kehittelee uudenlaisia, elävän elämän vivahteikkuutta ja toiminnallisuutta vaalivia tulkintatapoja ihmisten toiminnan tarkasteluun ja tutkimusaineistojen analysointiin. Huomio keskitetään kielen käytön vaihteluiden ja vuorovaikutuksen kulkujen sensitiiviseen tarkasteluun. Lähtökohtana on havainto siitä, että ihmiset kykenevät kulttuurisina toimijoina esittämään hyvinkin monenlaisia perusteltuja tulkintoja samoistakin aiheista, kuten omasta itsestään, perhe-elämästään, ammatillisista kohtaamisista ja elämästä ylipäätään. Näin ollen tulkintojen tekemisessä tulisi välttää sellaista pelkistämistä, joka peittää näkyvistä tuon ihmisten monipuolisen kulttuurisen ymmärryksen. Pelkistämisen riskiä kätkeytyy esimerkiksi sellaisten jokapäiväisten käsitteiden käyttöön, kuin asenne, persoonallisuus, rooli tai normi. Tällaisten käsitteiden tilalle tarjotaan uudenlaisia käsitteellistämisen tapoja, jotka korostavat kielen käytön moniäänisyyttä, vuorovaikutuksellista herkkyyttä ja seurauksia tuottavaa luonnetta.

Seurauksellisuuden korostaminen liittyy kielen käytön luonteeseen toimintana, joka paitsi kuvaa myös 'tekee' asioita sekä välittömästi (esim. puolustaa, oikeuttaa tai syyttää) että pitkällä aikavälillä (esim. pitää yllä erilaisia institutionaalisia käytäntöjä).

Kirja sisältää menetelmällisen ja teoreettisen jakson lisäksi kaksi empiiristä tutkimusta, joissa havainnollistetaan uudenlaisten käsitteiden sovellusta. Empiirisistä tutkimuksista ensimmäinen on perheenäidin omaa perhe-elämäänsä koskevan haastattelun analysointi, jossa vaalitaan näkökulmien rikkautta. Toinen empiirisistä tutkimuksista on terapeutin ja asiakasperheen vuorovaikutuksen herkkyyteen pureutuva analyysi.

Väitöskirjassa argumentoidaan tapausaineistojen yksityiskohtaisen analysoinnin puolesta sen osoittamisessa, kuinka monisäikeisellä tavalla olemme osallisina kulttuurin virrassa.


Väitökset    Tampereen yliopiston tiedotus   Tampereen yliopisto