Yliopistologo

Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Arto Leistevuon aikuiskasvatuksen alaan kuuluva väitöskirja

Sosiaaliset motiivit ja sosiaalinen toiminta aikuisopiskelussa

tarkastetaan maanantaina 9.2.1998 kello 12 Tampereen yliopiston Pyynikin kinteistössä luentosalissa A 311, osoitteessa Pyynikintie 2.

Vastaväittäjänä on professori Tapio Nummenmaa Tampereen yliopistosta ja kustoksena toimii professori Jukka Tuomisto.

 

Leistevuo on syntynyt Seinäjoella ja päässyt ylioppilaaksi Seinäjoen lyseosta 1958. Hän on toiminut Tampereen yliopiston psykologian laitoksen tutkijana vuosien 1990 ja 1993 aikana.

Leistevuon väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis, Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1998. ISBN 951-44-4291-1 ISNN 1455-1616

Väitöskirjaa voi tilata osoitteesta: Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, tai puhelimitse p. 215 6055.

Lisätietoja: Arto Leistevuo p.(06) 4162 586 (työ), p.(06) 4120 677 (koti).

TIIVISTELMÄ

Tutkimuksessa selvitettiin, miten aikuisopiskelijat suuntautuvat eli mitkä ovat heidän intressinsä osallistuessaan kansalaisopistotoimintaan. Lähtökohtana oli se käsitys, että suuntautuminen on sekä opinnollista että yhdessäoloa ja vuorovaikutusta korostavaa eli sosiaalista.

Tutkimuksessa korostuu erityisesti opiskelijoiden sosiaalisten motiivien tutkiminen. Heidän opiskeluaan ja osallistumistaan seurattiin yhden syys- ja kevätlukukauden ajan.

Tuloksista todettiin, että aikuisopiskelija haluaa seuraa ja vuorovaikutusta muiden opiskelijoiden kanssa. Kansalaisopistossa tämä sosiaalisen vuorovaikutuksen tarve ja määrä ilmenee opiskeltavan aineen kautta, ts. sosiaalinen vuorovaikutus on erilaista teoreettisissa ja käytännöllisissä opintoaineryhmissä.

Kantava motiivi aikuisopiskelussa on yhdessätekeminen ja yhdessäopiskelu. Tällöin ryhmän antama tuki vahvistaa opiskelijan motivaatiota. Edelleen todettiin, että käytännöllisissä opintoaineryhmissä, kuten taideaineissa ja kädentaidollisissa aineissa, sosiaalisten motiivien kehitys ja opiskelijoiden sosiaalinen suuntautuminen on voimakkaampaa kuin teoreettisissa opintoaineryhmissä, esim. vieraissa kielissä.

Opiskelijat kirjoittivat myös esseitä siitä, miten he olivat kokeneet opiskelunsa. Näissä laadullisissa kuvauksissakin tuli melko voimakkaasti esiin sosiaalisten tekijöiden merkitys aikuisopiskelussa. Tällöin moni opiskelija koki osallistumisen eri tavoin elämäänsä rikastuttavana. Oli innostavaa tavata muita ihmisiä, saada opiskelun kautta tuttavia ja jopa ystäviä. Opiskelu ryhmässä antoi sekä sosiaalisesti että opinnollisesti enemmän kuin opiskelu pelkästään yksin.

Aikuisopiskelijat voitiin jakaa myös erilaisiin opiskelijatyyppeihin, jolloin eriytyivät sosiaalinen tyyppi, sosiaalis-opinnollinen opiskelija sekä puhtaammin opinnollinen tyyppi. Suoritettu tutkimus antaa sysäystä, impaktia, sosiaalisiin tekijöihin suuntautuvalle tutkimustyölle aikuisten ryhmäopiskelussa. Tutkimus osoitti opinnollisten ja sosiaalisten tekijöiden konvergoituvan opis- kelutilanteessa ja ilmenevän voimakkuudeltaan vaihtelevina laadultaan erilaisissa opintoaineryhmissä.


Väitökset    Tampereen yliopiston tiedotus   Tampereen yliopisto