Yliopistologo

Terveydenhuollon lisensiaatti Tuovi Hakulisen hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja

Lasta odottavien ja kasvattavien perheiden perhedynamiikka ja siihen yhteydessä olevat perheen vaatimukset ja lastenneuvolasta saatu tuki

tarkastetaan perjantaina 6.3. 1998 klo 12 Tampereen yliopiston B-rakennuksen isossa luentosalissa, Medisiinarinkatu 3.

Vastaväittäjänä on apulaisprofessori Helena Leino-Kilpi Turun yliopistosta. Kustoksena on professori Marita Paunonen.

Hakulinen on syntynyt Joensuussa ja päässyt ylioppilaaksi Joensuun keskustan lukiosta 1976. Hän on toiminut hoidon didaktiikan tuntiopettajana Kuopion yliopistossa vuosina 1991-92, Suomen Akatemian tutkijana Tampereen yliopistossa 1993 ja tutkijana Tampereen yliopiston hoitotieteen laitoksella vuosina 1993-97. Hakulisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis, Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1998. ISBN 951-44-4309-8. ISNN 1455-1616

Väitöskirjan tilausosoite: Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 2156 055.

Lisätietoja: Tuovi Hakulinen, puh. 050 5679 260 (työ), (013) 310 950 (koti).

Tutkimus nivoutuu terveydenhuollon perhekeskeisyyttä, lapsiperheiden nykytilannetta ja yleensä perheellistymistä käsittelevään keskusteluun Suomessa. Lisäksi tutkimus liittyy laajaan kansainväliseen tutkimusprojektiin perhedynamiikasta eri kulttuureissa, kuten Yhdysvalloissa, Pohjoismaissa, Virossa, Kreikassa ja Englannissa. Terveydenhuoltohenkilöstö kohtaa enenevässä määrin asiakkaita, joiden avuntarpeeseen kuuluu vuorovaikutussuhteiden pohjalta syntyneitä ongelmia. Tunnetusti perheen vuorovaikutussuhteilla ja toiminnalla eli perhedynamiikalla on merkitystä perheenjäsenten terveyteen, sairastuvuuteen ja yleiseen hyvinvointiin.

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata lapsiperheiden perhedynamiikkaa kolmessa eri perhevaiheessa. Perhedynamiikkaa tarkasteltiin yhteydessä vastaajien taustatekijöihin, lapsen temperamenttiin ja perheen kuormittaviin tekijöihin. Pitkittäistutkimuksen avulla tehtävänä oli kuvata perhedynamiikan muutosta odotusajalta ajankohtaan, jolloin vauva oli 8-9 kuukauden ikäinen. Lisäksi tarkoituksena oli kuvata lastenneuvolasta saadun tuen merkitystä ja yhteyttä perhedynamiikkaan.

Tutkimusaineisto koottiin vuosina 1991-1995. Kyselylomakkeet toimitettiin 160 lasta odottavalle perheelle (molemmille vanhemmille). Samoja perheitä tutkittiin uudelleen lapsen ollessa 8-9 kuukauden sekä 3-4 vuoden ikäinen.

Tulosten mukaan suurin osa perheistä arvioi perheensä hyvin toimivaksi. Yleisesti isien käsitykset perhedynamiikastaan olivat kielteisempiä kuin äitien. Lapsen syntymän jälkeen vanhemmat arvioivat perheensä vähemmän yhteenkuuluvaksi, joustavaksi ja roolivastavuoroiseksi. Toista lastaan odottavissa perheissä isät kokivat vähemmän yhteenkuuluvuutta, pysyvyyttä ja roolivastavuoroisuutta kuin isät esikoistaan odottavissa perheissä. Helppohoitoisen lapsen ominaispiirteet olivat yhteydessä vanhempien positiivisiin arvioihin perhedynamiikastaan. Mitä vähemmän perheellä oli ollut kuormittavia tekijöitä, erityisesti parisuhteessa, ja mitä enemmän tukea koettiin saadun lastenneuvolasta, sitä yhteenkuuluvammaksi ja joustavammaksi äidit arvioivat perheensä.

Lapsen syntymä aiheutti epäjärjestystä perheen toiminnassa. Tuensaannilla oli merkitystä perheen kuormittaviin tekijöihin ja perheen toimintaan. Tutkimustuloksia voidaan käyttää perhevalmennuksen tai parisuhdeneuvonnan perustana äitiys- ja lastenneuvolassa. Suomalaisen neuvolajärjestelmän olisi uudistuttava. Yksilöiden fyysisen tervedentilan seurannasta tulisi siirtyä perheiden tukemiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen.


Väitökset    Tampereen yliopiston tiedotus   Tampereen yliopisto