Yliopistologo

Filosofian kandidaatti Ritva Karhun syöpäbiologian alaan kuuluva väitöskirja

Vertailevan genomisen hybridisaation menetelmällinen kehitystyö ja mahdolliset kliiniset käyttösovellutukset

tarkastetaan perjantaina 13.3. 1998 klo 12 Finn-Medin auditoriossa, osoitteessa Lenkkeilijänkatu 6.

Vastaväittäjänä on dosentti Aarno Palotie Helsingin yliopistosta ja kustoksena toimii professori Olli-Pekka Kallioniemi.

Karhu on syntynyt Helsingissä ja päässyt ylioppilaaksi Tapiolan Yhteiskoulusta 1977. Hän on toiminut tutkijana Helsingin yliopistossa 1992 - 1993, vs. sairaalageneetikkona TAYS:issa 1993 ja tutkijana syöpägenetiikan tutkimusryhmässä TAYS:issa 1993 - 1998.

Karhun väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis, Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1998. ISBN 951-44-4311-X. ISNN 1455-1616

Väitöskirjan tilausosoite: Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 2156 055.

Lisätietoja: Ritva Karhu, puh. (03) 247 4160 (työ), (03) 247 6726 (koti).

TIIVISTELMÄ

Vertaileva genominen hybridisaatio eli VGH on molekyylisytogeneettinen menetelmä, jota käyttämällä on viimeisen viiden vuoden aikana saatu paljon uutta tietoa etenkin syövän genetiikasta. Väitöskirjatyöni tarkoituksena on ollut kehittää VGH-menetelmää edelleen luotettavammaksi ja siten kliiniseen laboratoriokäyttöön soveltuvaksi. Lisäksi olen kartoittanut VGH:n mahdolliset diagnostiset käyttökohteet.

VGH soveltuu monenlaisen biologisen materiaalin tutkimiseen. Erityisen hyödylliseksi menetelmäksi se on osoittautunut kiinteän kudoksen kasvaimien perustutkimuksessa. Syövän synnylle keskeistä on geneettisten muutosten tapahtumaketju, joka johtaa solujen kontrolloimattomaan kasvuun ja syövän leviämiseen. VGH:n avulla on voitu paikantaa monia syövän synnylle ja kehitykselle keskeisiä kromosomialueita ja sen avulla on löydetty useita uusia syöpägeenejä.

VGH:n kliiniset sovellutusalueet löytyivät kuitenkin lähinnä hematologisten maligniteettien puolelta. VGH osoittautui kliinisesti merkittäväksi tutkimukseksi diagnoosivaiheessa lasten akuutissa lymfaattisessa leukemiassa. Menetelmällä voidaan löytää potilaan jatkoseurannan kannalta tärkeitä geneettisiä muutoksia. Tällaisia muutoksia on esimerkiksi ylimääräiset kromosomit, joiden esiintymisellä on voitu osoittaa olevan taudin etenemisen kannalta ennusteellista merkitystä. VGH:n avulla voitiin kartoittaa myös luotettavasti kroonisen lymfaattisen leukemian geneettisiä muutoksia.

VGH on erinomainen menetelmä ylimääräisen geneetisen materiaalin, esimerkiksi merkkikromosomien, kromosomialkuperän paljastamiseksi. Merkkikromosomit voivat aiheuttaa kantajalleen synnynnäistä henkistä ja fyysistä kehitysvammaisuutta ja niiden sisältämän geneettisen materiaalin paljastaminen on etenkin sikiötutkimuksissa erittäin tärkeää.

VGH on menetelmällisesti vaativa tutkimus, johon tarvitaan onnistuneen näytevalmisteen lisäksi erityisesti tähän tarkoitukseen suunniteltu kuvankäsittelylaitteisto. Työssäni olen osoittanut onnistuneen loppputuloksen kannalta keskeisimmät tekijät ja lisäksi kehittänyt menetelmää edelleen luotettavammaksi.


Väitökset    Tampereen yliopiston tiedotus   Tampereen yliopisto