Yliopistologo

Kasvatustieteiden kandidaatti Juha Vason ammattikasvatuksen alaan kuuluva väitöskirja

Ammatillisen aikuiskoulutuksen laatu - konstruktiivinen tutkimus laadun arviointivälineen kehittämiseksi

tarkastetaan perjantaina 20.3.1998 klo 12 Hämeenlinnan raatihuoneella, osoitteessa Raatihuoneenkatu 15.

Vastaväittäjänä on dosentti Pauli Juuti Tampereen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Pekka Ruohotie.

Vaso on syntynyt Perniössä 1945 ja päässyt ylioppilaaksi Perniön yhteiskoulusta 1965. Kasvatustieteiden kandidaatiksi hän on valmistunut 1978 Jyväskylän yliopistosta.

Vason väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis, Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1998. ISBN 951-44-4315-2. ISSN 1455-1616

Väitöskirjan tilausosoite: Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055.

Lisätietoja: Juha Vaso, puh. (03) 828 3500 (työ), (03) 753 5091 (koti).

TIIVISTELMÄ

Tutkimuksen tehtävänä oli rakentaa ammatillisille aikuiskoulutuskeskuksille soveltuva laadun arviointiväline. Arviointivälineen kehittelyn pohjana oli Suomen laatupalkinto, josta tehtiin ammatilliseen aikuiskoulutukseen soveltuva. Kehitetyn arviointivälineen soveltuvuutta ammatilliseen aikuiskoulutukseen testattiin 19 aikuiskoulutuskeskuksessa.

Tutkimus liittyy osana professori Pekka Ruohotien johtamaan kansainväliseen kasvutarveprojektiin. Kyseinen projekti keskittyy ammatillisen kasvun ja uusiutumisen ongelmien analysointiin ja ratkaisemiseen.

Arviointivälineen testauksessa pyrittiin selvittämään aikuiskoulutuskeskusten toiminnan laatu itsearvioinnin ja ulkopuolisen arvioinnin avulla. Samalla vertailtiin eri arviointitavoilla saatuja tuloksia keskenään. Tulosten analysoinnissa kiinnitettiin myös huomiota laadun mahdolliseen kasautumiseen. Tutkimuksen rakenne noudattaa konstruktiivisen tutkimuksen kulkua ja teoreettinen viitekehys tukeutui laatujohtamisen (TQM) ja oppivan organisaation periaatteisiin.

Itsearviointiin osallistuneet arviointiryhmät näkivät kehitetyn laatukriteeristön soveltuvan aikuiskoulutuskeskusten toiminnan laadun arviointiin. Itsearvioinnin kriteeristön kuvauksessa ja pisteytyksessä oli ongelmia, mutta aikuiskoulutuskeskusten kokemat hyödyt olivat huomattavasti suuremmat.

Aikuiskoulutuskeskusten itsearvioinnin ja ulkopuolisen arvioinnin pistemäärät erosivat toisistaan, sen sijaan aikuiskoulutuskeskusten keskeisimmät parantamiskohteet olivat molemmilla arviointitavoilla yhdenmukaisia. Sisäisen ja ulkopuolisen arvioinnin tulosten erot eivät olleet yllättäviä. Vastaavanlaisia tuloksia on saatu myös muissa laatupalkintoperusteista arviointia soveltavissa organisaatioissa. Aikuiskoulutuskeskusten laadun arvioinnin mukaan heikoimpia kohtia ovat koulutuksen prosessit ja tulokset. Niiden laatu osoittautui heikoksi sekä sisäisessä että ulkopuolisessa arvioinnissa.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen laatukriteeristön eri arviointialueiden laatua koskevat arviot korreloituvat keskenään. Tämä ilmeni etenkin itsearvioinnissa mutta myös jossain määrin ulkopuolisessa arvioinnissa.

Tulosten mukaan laatu on siis kasautuvaa. Kehitetty laatukriteeristö osoittautui ammatilliseen aikuiskoulutukseen soveltuvaksi laadun arviointivälineeksi.

Tutkimus on tiettävästi ensimmäinen ammatillisen koulutuksen laatua käsittelevä väitöskirja maailmassa.


Väitökset    Tampereen yliopiston tiedotus   Tampereen yliopisto