Yliopistologo

Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Sanna Taljan informaatiotutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja

Musiikki, kulttuuri, kirjasto: Diskurssien analyysi

tarkastetaan lauantaina 21.3. 1998 klo 12 Attilan luentosalissa B 661, osoitteessa Yliopistonkatu 38.

Vastaväittäjänä on professori Pertti Alasuutari Tampereen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Pertti Vakkari.

Talja on syntynyt Liperissä 1963. Hän on valmistunut yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi Tampereen yliopistosta 1990 ja yhteiskuntatieteiden lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta 1992. Talja on toiminut Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksella vs. yliassistenttina 1997-1998 ja assistenttina vuodesta 1998 lähtien.

Taljan väitöskirja kustantajana on Tampereen yliopiston julkaisujen myynti TAJU, Tampere 1998. ISBN 951-44-4297-0

Väitöskirjan tilausosoite: Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055.

Lisätietoja: Sanna Talja, puh. (03) 215 6957 (työ), 040-595 8919 (koti).

TIIVISTELMÄ

Kirjastopalveluissa on 90-luvulla vannottu asiakaskeskeisyyden nimeen, mutta asiakkaiden näkemyksiä instituution tehtävistä ja toimintapolitiikan lähtökohdista ei juurikaan ole aiemmin tutkittu. Työssä on tutkittu musiikkiosastojen asiakkaiden näkemyksiä siitä, miten laitoksen tulisi toimia. Asiakkaat painottavat kirjastokokoelmien valinnassa monipuolisuusetiikkaa ja suhtautuvat kielteisesti musiikinlajeihin kohdistuvaan karsintaan tai sensurointiin. Työn keskeinen tulos on se, että monipuolisuusetiikkaan kätkeytyy kuitenkin hyvin erilaisia ja keskenään ristiriitaisia näkemyksiä siitä, mikä on laatua kirjastopalvelussa. Laadulla voidaan ymmärtää historiallisesti edustavan ja yleissivistävän kokoelman tarjontaa, vaihtoehto- ja marginaalimusiikin tarjontaa tai asiakkaiden tarpeisiin vastaamista. Asiakkaiden näkemykset kirjastotyön periaatteista eivät juurikaan eroa kirjastoammattilaisten näkemyksistä, joten laatua koskevat näkökulmaerot selittyvät kulttuuria, taidetta ja sivistystä koskevien historiallisten ajatusmuotojen muutoksilla.

Tutkimuksen toisessa osassa tarkastellaan sitä, millaisten ajatuskulkujen ja kulttuurikeskustelun painopisteiden muutosten kautta ihmisen henkistä kasvua ja kehitystä painottavan sivistysihanteen rinnalle on noussut monikulttuurisuusihanne. Kirjastotoiminnan periaatteita koskevaa keskustelua verrataan Yleisradiotoiminnan ja suomalaisen kulttuuripolitiikan linjauksiin, ja aineistona käytetään haastattelujen ohella arvovaltaista kulttuuripuhuntaa: valtiollisia komiteanmietintöjä, suomalaisten säveltäjien kirjoituksia sekä muita musiikki- ja kulttuuripoliittisia kirjoituksia. Näin muodostuu kuva Suomen musiikkielämän arvostuksista 1950-luvulta l990-luvulle.

Kulttuuripohjan tarjontaa painottava yhteisen asian diskurssi eli yhtenäiskulttuurirepertuaari oli vallitseva ajatusmuoto 1960-luvun puoliväliin saakka. Julkisten palvelujen ja kaupallisten palvelujen vastakkaisuutta painottava kaupallisuuskriittinen ajatusmuoto oli vallitsevana 1970-luvun alusta 1980-luvun lopulle saakka, jolloin päätään alkoi nostaa mosaiikkikulttuuriajattelu. Erilaiset kulttuurin, taiteen ja sivistyksen käsitteiden tulkinnat esiintyvät kuitenkin jatkuvasti rinnakkain niin ihmisten puheissa kuin valtiollisissa asiakirjoissakin, koska niiden relevanssi on riippuvaista keskustelukontekstista.


Väitökset    Tampereen yliopiston tiedotus   Tampereen yliopisto