Yliopistologo

Lääketieteen lisensiaatti Kai Erikssonin lastenneurologian alaan kuuluva väitöskirja

Severe epilepsies, epileptic syndromes and status epilepticus in childhood. Prevalence, classification, associated neuroimpairment and choices of treatment

(Vaikeat epilepsiat, epilepsiaoireyhtymät ja status epileptikus lapsuusiässä; esiintyvyys, luokittelu, liitännäisvammaisuus ja hoitovaihtoehdot)

tarkastetaan perjantaina 27.3.1998 klo 12 Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen B-rakennuksen pienessä luentosalissa, osoitteessa Medisiinarinkatu 3.

Vastaväittäjänä on professori Matti Sillanpää Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Matti Salo.

 

Eriksson on syntynyt Kajaanissa 1958 ja päässyt ylioppilaaksi Porvoon Linnankosken lukiosta 1977. Hän on toiminut lastenneurologian apulaislääkärinä 1990-98 sekä tutkijana Stanfordin yliopistossa 1991-1992 ja Lontoon Hospital for Sick Childrenissä 1994-1995.

Erikssonin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis, Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1998. ISBN 951-44-4317-9. ISSN 1455-1616

Väitöskirjan tilausosoite: Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055.

Lisätietoja: Kai Eriksson, puh. (03) 247 5111 (työ), (03) 214 4772 (koti).

 

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa lasten epilepsian yleisyyttä, vaikeahoitoisen epilepsian määrää, laatua ja syitä, selvittää tiettyjen hoitomenetelmien (barbituraattianestesiat) tehokkuutta vaikeiden epilepsioiden ja pitkittyneiden kouristuskohtausten hoidossa sekä arvioida liitännäisvammaisuuksien (kehitys- ja liikuntavammaisuus) ja epilepsian välistä suhdetta.

Tutkimusjoukkona oli yhteensä 329 epilepsiaa sairastavaa alle 16-vuotiasta Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin (käsittää Tampereen ja 34 ympäristökuntaa, väestöpohja n. 435 000) alueella asuvaa lasta.

Menetelminä käytettiin sairaskertomusmerkintöjen, aivosähköfilmirekisteröintien, teho-osaston päiväkirjojen ja kehitysvammaisten kuntoutus- ja hoitolaitoksen hoitajien seurantamerkintöjen retrospektiivistä analyysiä sekä prospektiivisesti kerättyjä seurantatietoja kehitysvammaisten lasten epilepsian syistä, tyypistä, vaikeusasteesta, evoluutiosta, ennusteesta ja liitännäisvammaisuudesta.

Tulokset:

* epilepsian esiintyvyys Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin alueella on 3.94 lasta tuhatta 0-15 vuotiasta kohden

* noin joka viidellä (17%) epilepsiaa sairastavalla lapsella sairaus osoittautuu vaikeahoitoiseksi: näillä lapsilla epilepsian syy on yleensä elimellinen, kohtaukset alkavat varhain (usein alle yhden vuoden iässä) ja heillä on usein myös muita neurologisia sairauksia (esim. liikuntavamma ja/tai kehitysvamma)

* neurologiset liitännäisoireet (47%:lla tutkituista) ovat suhteellisen yleisiä epilepsiaa sairastavilla lapsilla

* noin joka kolmannen (35%) lapsen epilepsia on luokiteltavissa ns. epilepsiaoireyhtymäksi, joka helpottaa tarvittavien lisätutkimusten ja hoidon valinnassa sekä auttaa epilepsian ennusteen arvioinnissa

* vaikeahoitoinenkin epilepsia voi parantua ajan myötä mutta siihen liittyy myös riskejä (mm. äkkikuolemat); ajoissa aloitetulla hoitolla pyritään ennaltaehkäisemään epilepsian aiheuttamia mahdollisia kehityksellisiä ongelmia sekä epilepsian kehittymistä vaikeahoitoiseksi

* barbituraattianestesia on tehokas äkillisten, pitkittyneiden kouristuskohtausten hoidossa estäen neurologista vammautumista näissä tilanteissa, mutta sen teho vaikeahoitoisen, pitkäaikaisen epilepsian hoidossa on useissa tapauksissa lyhytaikainen ja ohimenevä


Väitökset    Tampereen yliopiston tiedotus   Tampereen yliopisto