Yliopistologo

Filosofian lisensiaatti Jarkko Niemen etnomusikologian alaan kuuluva väitöskirja

The Nenets songs: a structural analysis of text and melody (Nenetsien laulut: tekstin ja melodian rakenneanalyysi)

tarkastetaan lauantaina 28.3.1998 klo 12.15 Tampereen yliopiston Attilan luentosalissa B 661, osoitteessa Yliopistonkatu 38.

Vastaväittäjinä ovat professori Eugene Helimski Moskovan valtiollisesta humanistisesta yliopistosta ja dosentti Pekka Jalkanen Tampereen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Timo Leisiö.

 

Niemi on syntynyt Imatralla ja päässyt ylioppilaaksi Tainionkosken lukiosta 1982. Hän on toiminut tutkijana Suomen Akatemiassa 1991-1994 ja yliassistentin viransijaisena Tampereen yliopiston kansanperinteen laitoksella 1994-1997.

Niemen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis, Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1998. ISBN 951-44-4318-7. ISSN 1455-1616

Väitöskirjan tilausosoite: Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055.

Lisätietoja: Jarkko Niemi, puh. (03) 2156 081 (työ)

TIIVISTELMÄ

Työssä tarkastellaan säkeenmuodostuksen toteutumista nenetsiläisessä laulussa laulutekstin ja -melodian muodostamana yhteisrakenteena. Samojedikielisten kansojen säkeenmuodostusta ovat aiemmin tutkineet pääasiassa lingvistit (Lotz 1954; Hajdú 1978; Helimski 1988; 1989). Tällä kertaa lauluja tarkastellaan kuitenkin paljon kattavamman lauluaineiston analyysin keinoin. Melodiarakenteiden analyysi on tässä työssä luonnollisesti paljon keskeisemmässä asemassa kuin kielitieteellisissä tutkimuksissa. Tekstin osalta analyysimetodina on lähinnä kvantitatiivinen metrinen analyysi ja melodian rakenneanalyysi on toteutettu paradigmaattisen transkription avulla. Nämä analyysimetodit soveltuvat nenetsiläiseen lauluaineistoon erityisen hyvin laulujen isometrisen perusrakenteen vuoksi.

Työssä pyritään ymmärtämään musiikillisten rakenteiden muotoutumisen logiikkaa. Kielitieteilijät ovat jo todenneet, että samojedikansoilla on varsin säännönmukainen säemuotoisen tekstin rakennesysteemi. Nyt on aika tarkastella, toteutuvatko ja heijastuvatko nuo säkeenmuodostuksen periaatteet myös lauletuissa perinnelajeissa. Tällainen analyysi on mahdollinen vasta nyt, kun käsillä on melko laaja laulujen äänitekorpus. Se koostuu joko kirjoittajan omista kenttätallenteista, muiden tutkijoiden tai perinteenharrastajien kenttämateriaaleista ja kaupallisista levytyksistä.

Alun johdantoartikkeli esittelee tutkimuskohteen, korpuksen ja teoreettisen taustan ja analyysimenetelmät. Toinen luku johdattaa itse laulumateriaaliin yleisenä laulujen perinnelajien esittelynä. Kolmas luku käsittelee yhden ihmisen hallitsemaa laulurepertuaaria. Neljännessä luvussa tarkastellaan ja uudelleenarvioidaan aiempaa musiikkianalyysiä. Päätösluku keskittyy laulujen nykyaikaistumiseen ja muuntumiseen.

Sinänsä laulu tämän työn kohteena tarkoittaa mitä tahansa lauluesitystä (tai äänitallennetta sellaisesta), joka sisältää perinteisen nenetsiläisen säemuotoisen tekstin. Kysymyksessä on näin analyytikon etisistinen tulkinta laulun rakenteesta. Tulkinnan hedelmällisyys riippuu sen yleispätevyydestä nenetsiläisen laulun rakennemallina.

Tutkimus kuuluu etnomusikologian alaan, vaikkakin se formaaliudessaan muistuttaa edellä mainittuja kielitieteellisiä tutkimuksia. Tämän vuoksi analyysista ei johdeta mitään kulttuurisia yleistyksiä. Kirjoittajan käytettävissä oleva koko tutkimusaineisto voisi antaa mahdollisuuksia sellaisiinkin, mutta ne on jätetty pois tästä työstä rakenneanalyysiin keskittymisen vuoksi. Viittauksia kulttuurisiin tulkintoihin on esitetty lähinnä laulujen perinnelajeja esittelevässä luvussa.


Väitökset    Tampereen yliopiston tiedotus   Tampereen yliopisto