Yliopistologo

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Seija Mahlamäki-Kultasen ammattikasvatuksen alaan kuuluva väitöskirja

Myyntitykki vai tyhjä tynnyri? Ammatillisen oppilaitoksen rehtori pedagogisena kehittäjänä

(A sales champion or an empty vessel? Principal of a Vocational Institution and Pedagogical Development)

tarkastetaan perjantaina 15.5.1998 klo 12 Tampereen yliopiston kasvatustieteiden laitoksen luentosalissa B332, osoitteessa Pyynikintie 2.

Vastaväittäjänä on KTT Matti Koiranen Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii apulaisprofessori Jarkko Leino.

 

Mahlamäki-Kultanen on syntynyt Punkalaitumella ja päässyt ylioppilaaksi Punkalaitumen yhteiskoulusta 1976. Hän on valmistunut maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta 1981.

Mahlamäki-Kultasen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis, Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1998. ISBN 951-44-43-42. ISSN 1455-1616

Väitöskirjan tilausosoite: Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055.

Lisätietoja: Seija Mahlamäki-Kultanen, puh. (03) 5193 673 (työ) (02) 7674 990 (koti).

TIIVISTELMÄ

Tutkimus kohdistuu ammatillisen koulutuksen pedagogiseen kehittämiseen erityisesti rehtorin ja opettajien välisen vuorovaikutuksen osalta. Tutkimuksessa on paneuduttu myös Suomessa melko uuden metaforametodin ja tieteellisen kirjoittamisen kehittämiseen. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on professionaalinen johtajuus ja Blasen ja Andersonin valtateoria.

Tutkimus toteutettiin neljässä ammatillisessa oppilaitoksessa vuonna 1997. Niistä kolme oli länsisuomalaisia ja yksi hollantilainen. Tutkitut ihmiset tuottivat omaperäisen metaforajoukon. Metafora on tutkittaville miellyttävä menetelmä. Sen esille kuvaama tieto kertoo syvällisestä ajattelusta ja on usein varsin äärimmäistä. Metaforien tuottaminen ja vuorovaikutuksellinen käsitteleminen herättää ajattelemaan ja mahdollistaa valtarakenteiden muuttamisen ja uusien toimintakulttuurien oppimisen.

Pedagogisessa johtamisessa näkyvät oppilaskohtainen rahoitusjärjestelmä, heikentynyt taloudellinen tilanne sekä oppilaitosten nopeat, hallinnolliset ja kulttuuriset muutokset. Kasvatustieteen tulee ottaa kantaa siihen, mitä ammattikasvatukselle tapahtuu julkisen talouden heiketessä.

Opettajien käsitys rehtorien kyvystä pedagogiseen rehtoriuteen on tavallisimmin kielteinen. Osa kritiikistä saattoi olla metaforisen huumorin avulla ilmaistua ahdistusta. Pedagogisen rehtoriuden käsite ymmärrettiin useimmiten varsin kapeasti kontrollina. Opettajien ja rehtorin välinen vuorovaikutussuhde määrittyi pääasiallisesti vallan näkökulmasta. Valtaa koskevat teoriat eivät ole sellaisinaan siirrettävissä ihmisyhteisöstä toiseen. Runsas vuorovaikutus koettiin myönteisenä, vaikka se joskus johtikin avoimiin konflikteihin.

Opettajat vaikuttivat vakaumuksellisilta oman ammattialansa puolesta puhujilta. Pedagogisen rehtoriuden toteutuminen edellyttää metaforisen ajattelun ja arvostusten muutosta. Opettajat arvostavat rehtoria, joka on heidän joukossaan ja pystyy myöntämään asiantuntijuutensa rajat ja torjuvat asiantuntemattoman yläpuolelta määräämisen. Opiskelijanäkemys vaihteli eri koulutusaloilla. Oppilaitokset olivat vielä melko kaukana professionaalisen yhteisön ihanteesta.

Ammatillisen koulutuksen muutos- ja kehitysvauhti näyttää varsin nopealta ja ylittää usein opettajien ja rehtorien sietokyvyn. Hollantilainen college ja suomalaiset oppilaitokset muistuttivat toisiaan hyvin monessa suhteessa. Oppilaitosten yhdistämisen ja rahoitusjärjestelmän vaikutukset näyttivät samanlaisilta kummassakin maassa. Ammattikulttuuria koskeva keskustelu oli Suomessa vähäistä ja sitä enemmän tuli esille hallintoa ja taloutta koskevaa kritiikkiä. Oman oppilaitoksen ja rehtorin merkitys on suuri. Johtaminen ei nyt ole eri ammattialojen kannalta aina tasa-arvoista. Opettajien ja rehtorien on oppilaitosten itsehallinnon edetessä opeteteltava yhdessä uusi vallankäytön kieli ja myös taloudellisesti vastuullinen kulttuuri. Tarvitaan avoimuutta, kritiikinsietoa, uudistavaa oppimista ja kykyä huumorin käyttöön ahdistavien asioiden käsittelemiseksi.Tutkimus tuo esille selvän tarpeen kehittää ammattikasvatuksen johtamista ja antaa käytännöllisiä aineksia johtamiskoulutuksen jäsentämiseen.


Väitökset    Tampereen yliopiston tiedotus   Tampereen yliopisto