Yliopistologo

Kauppatieteiden lisensiaatti Marita Keurulaisen aluetieteen alaan kuuluva väitöskirja

Elämää perheinä 1990-luvun Suomessa. Kulttuuritaustaltaan erilaisten perheiden rakentuminen ja elämänhallinta taloudeltaan taantuneessa, mutta avautuvassa ja kansainvälistyvässä Suomessa

tarkastetaan perjantaina 8.5.1998 klo 12 Tampereen yliopiston Paavo Koli -salissa osoitteessa Kehruukoulunkatu 1.

Vastaväittäjinä ovat professori Marjatta Marin Jyväskylän yliopistosta ja apulaisprofessori Tom Sandlund Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitetista. Kustoksena toimii professori Olli Kultalahti.

 

Keurulaisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis, Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1998.

ISBN 951-44-4341-1. ISSN 1455-1616

Väitöskirjan tilausosoite: Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055.

Lisätietoja: professori Olli Kultalahti (03) 215 6470 (työ).

LAMA RIEPOTTELI PERHEITÄ

Suomalainen yhteiskunta vaurastui ja voi muutenkin hyvin vielä 1980-luvulla. Tämä mahdollisti hyvinvointipalvelujen lisäämisen. Mutta tämä vaurauden ja yltäkylläisyyden aika päättyi 1990-luvun alussa.

Suomalainen yhteiskunta taantui, jolloin Suomi joutui laman pyörteisiin. Valtion velkataakka ja työttömyys lisääntyivät rajusti. Samalla myös yritysten kannattavuus heikentyi ja konkurssien määrä moninkertaistui. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta kääntyikin 1990-luvun alussa pystyi turvaamaan lähinnä vain peruspalvelut.

Valtion ohella paineet kohdistuivat myös suomalaiseen perheeseen ja jopa itse perheinstituutioon, joka on perinteisesti ollut vakaa järjestelmä. Perhe on pitkään ollut suljettu systeemi, joka on toiminut periaatteella kotini ompi linnani, jonne muilla ei ole asiaa. Mutta nyt 1990-luvulla se on avoin ja kansainvälisille vaikutuksille altis prosessi. Perhe muuttui yhteiskunnan myllerryksen seurauksena hyvinvointiperheestä perusturvaperheeksi.

Tältä pohjalta on tutkimuksessani rakennettu kolme perusturvaperhettä kuvaavaa skenaariota, jotka ovat hyvinvoiva perusturvaperhe, tavallinen perusturvaperhe ja riutuva perusturvaperhe. Hyvinvoiva perusturvaperhe uskoo vielä vahvasti huomiseen. Tavallisen perusturvaperheen usko ja luottamus horjuu, mutta se jaksaa kuitenkin vielä taistella omien oikeuksiensa puolesta. Riutuva perusturvaperhe on puolestaan menettänyt uskonsa huomiseen.

MITEN TUTKITTIIN?

Tutkimukseni lähtökohtana on analysoida millainen on perhe ja miten se eroaa ruotsinkielisellä ja suomenkielisellä seudulla. Ruotsinkielistä seutua edustaa Pietarsaaren seutu (Pietarsaari, Oravainen, Luoto, Kruunupyy, Pedersören kunta, Uusikaarlepyy) ja suomenkielistä seutua Tampereen seutu (Tampere, Nokia, Pirkkala, Ylöjärvi, Lempäälä, Kangasala).

Tutkimuksessa selvitetään: perheiden rakentumista, elämänhallintaa ja perusarvoja.

Tutkimustani varten suoritettiin postikysely, joka kohdistui Tampereen ja Pietarsaaren seudun perheisiin. Kyselyyn vastasi 243 ruotsinkielistä ja 360 suomenkielistä perhettä. Aineisto koostuu haastatteluista ja tilastoista.

PERHEET EIVÄT OLE SAMANLAISIA

Ruotsinkieliset ja suomenkieliset perheet eroavat toisistaan. Ruotsinkielisten perheiden elämänhallinta on jonkin verran vahvempi kuin suomenkielisten perheiden ja he ovat tyytyväisempiä elämäänsä ja elämänsä kulkuun kuin suomenkieliset perheet.

1990-luvun alun taantuma näyttää kouraisseen suomenkielisiä perheitä voimakkaammin kuin ruotsinkielisiä perheitä. Tosin ruotsinkielisiä perheitä ravisteli lama (mm. turkistarhauksen kriisi) jo 1980-luvulla.

Tutkimukseni on luonteeltaan perustutkimusta ja sellaisena haasteellinen. Mutta samalla se avaa uusia näköaloja perhetutkimukseen ja laajentaa perhekäsitettä antaen sille nyky-yhteiskunnan vaatiman moniulotteisen ja dynaamisen sisällön ja muodon.

Tutkimukseni lähestymistapa perheisiin on uusia näkökulmia tuova, sillä perhettä ei ole vielä koskaan aikaisemmin tarkasteltu tällä tavalla.


Väitökset    Tampereen yliopiston tiedotus   Tampereen yliopisto