Yliopistologo

Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Ilmi Järvelinin informaatiotutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja

Kunnankirjastojen toimintaedellytykset ja kirjastontarkastajan rooli kirjastotoiminnan kehittämisessä Kuopion läänin tarkastuspiirissä v. 1921-1961

tarkastetaan lauantaina 23.5.1998 klo 12 Tampereen yliopiston päärakennuksen luentosalissa AI, osoitteessa Kalevantie 4.

Vastaväittäjänä on dosentti Ilkka Mäkinen Tampereen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Pertti Vakkari.

 

Järvelin on toiminut kirjastonjohtajana Joensuun kaupunginkirjaston Pohjois-Karjalan maakuntakirjastossa vuosina 1969-1974 ja koulutoimentarkastajana Pohjois-Karjalan lääninhallituksessa vuosina 1974-1987.

Järvelinin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis, Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1998.

ISBN 951-44-4332-2. ISSN 1455-1616

Väitöskirjan tilausosoite: Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055.

Lisätietoja: Ilmi Järvelin, puh. (09) 122 619 (koti).

Tutkimuksen kohteeksi on valittu kunnallisten kirjastojen toimintaedellytykset Kuopion läänin tarkastuspiirissä v. 1921-1961 ja kirjastontarkastajan mahdollisuudet vaikuttaa kirjastotoiminnan kehittymiseen ko. piirissä.

Tutkimuksen tarkoituksena on yhden läänin - Kuopion lääni vuoteen 1960 asti ja sitten ko. vuodesta lähtien Kuopion ja Pohjois-Karjalan läänien - ja sieltä valittujen esimerkkikuntien avulla selvittää, miten yhden tarkastuspiirin aluetta voidaan pitää esimerkkialueena kunnallisen kirjastolaitoksen kehittymiselle koko maassa. Parikkikuntien valinnalla - neljä molemmista maakunnista, myöhemmin lääneistä - on pyritty mahdollistamaan tutkimusongelman ratkaisu.

Kehityslinjojen analyysiin on yhdistetty kirjastontarkastajan kuntiin kohdistamien toimien erittely ja arviointi siitä, mikä rooli tarkastajilla on ollut kirjastojen kehittymiselle. Tarkastus on systematisoitu kahdeksan tehtäväalueen mukaan: talous, kunnallinen kirjastolaitos, kirjastojen välinen yhteistyö, kirjastonhoitajat, toimitilat, kokoelmat, kirjastotekniikka, aukiolot ja kirjastojen käyttö.

Lisäksi tutkimus on jaettu neljään aikaperiodiin: ensimmäinen käsittää vuodet 1921-1928 eli valtion kirjastohallinnon "sisäänajovuodet", toinen vuodet 1929-1939 eli kirjastojen valtionapua säätelevät ensimmäiset kymmenen vuotta, kolmas ajanjakso vuodet 1940-1950 eli sota-ajan ja jälleenrakennuksen ensimmäiset vuodet, neljäs ajanjakso vuodet 1951-1961 eli "odotuksen vuosikymmen", kun ensimmäisen, perusteellisesti vanhentuneen kansankirjastolain (v. 1928) sijaan odotettiin uutta lakia. Se saatiin v. 1961.

Tutkimus osoitti, että kunnallinen kirjastolaitos kehittyi koko maassa suunnilleen samalla tavalla. Erot johtuivat kuntien taloudellisesta ja muusta yhteiskunnallisesta syystä ja myös kirjastontarkastajien mahdollisuudesta paneutua piirinsä kunnallisen kirjastotoimen kehittämiseen. Ilman heidän panostaan ei kuitenkaan tapahtunut kehitys olisi ollut mahdollinen kyseisinä vuosikymmeninä. Tarkastajien panos valistavana, ohjaavana ja valvovana henkilönä oli kunnallisen kirjastotoimen kehittymiselle välttämätön.


Väitökset    Tampereen yliopiston tiedotus   Tampereen yliopisto