Yliopistologo

Lääketieteen lisensiaatti Marja-Terttu Sahan lastentautien alaan kuuluva väitöskirja

Growth in children with glucocorticosteroid treatment for chronic disease (Glukokortikosteroidihoitoa saaneiden pitkäaikaissairaiden lasten kasvu)

tarkastetaan perjantaina 5.6.1998 klo 12 Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen K-rakennuksessa, osoitteessa Teiskontie 35.

Vastaväittäjänä on dosentti Ilkka Sipilä Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Mikael Knip.

 

Saha on syntynyt Jämsässä ja päässyt ylioppilaaksi Valkeakosken Roukon yhteiskoulusta 1974. Hän on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Turun yliopistosta 1980 ja lastentautien erikoislääkäriksi Tampereen yliopistosta 1991. Saha on toiminut lastentautien apulaisopettajana Tampereen yliopistossa vuosina 1989-1996.

Sahan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis, Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1998.

ISBN 951-44-4350-0. ISSN 1455-1616

Väitöskirjan tilausosoite: Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055.

Lisätietoja: Marja-Terttu Saha, puh. (09) 4719 51267 (työ 31.5. saakka), (03) 546 0043 (koti).

TIIVISTELMÄ

Kaikkeen kasvuun ja kehitykseen tarvitaan energiaa. Lapsuusiässä puhkeava pitkäaikaissairaus kuluttaa väistämättä osan tästä energiasta. Seurauksena voi olla kasvun häiriintyminen. Runsaat sairausoireet ja toisaalta niiden hoitoon käytetyt lääkkeet voivat vaikuttaa kasvuun.

Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen ja Tampereen yliopistollisen sairaalan lastentautien klinikan yhteistyönä tutkittiin sellaisten lasten kasvua, jotka käyttivät pitkäaikaisen sairauden hoitoon glukokortikosteroideja. Tutkittaviksi ryhmiksi valittiin lapsuusiän astmaa, tulehduksellista suolistosairautta (Crohnin tauti tai haavainen paksunsuolen tulehdus), lapsuusiän nefroottista oireyhtymää ja lastenreumaa sairastavat alle 12-vuotiaat lapset. Näiden lasten kasvunopeudet laskettiin ennen sairauden toteamista ja hoidon aikana. Pituusmittoja ja kasvunopeuksia verrattiin terveiden samanikäisten lasten arvoihin. Sairauden vaikeusaste arvioitiin ja eri muodoissa käytettyjen glukokortikosteroidilääkkeiden käyttömäärät laskettiin.

Tulehduksellisten suolistosairauksien potilasryhmässä pituuskasvunopeuden hidastuminen oli ensimmäinen merkki sairaudesta. Sairauden toteaminen ja hoidon aloittaminen johtivat kasvunopeuden lisääntymiseen. Reumaa sairastavilla lapsilla kasvu hidastui sairauden toteamista ja hoidon aloittamista seuranneen vuoden aikana. Tämän jälkeen kasvunopeus palasi entiselle tasolleen. Kaikissa potilasryhmissä sairauden vaikeusaste vaikutti kasvuun. Toisaalta kun lääkityksellä saatiin sairauden aktiivisuutta hillityksi, olivat edellytykset kasvun normaalistumiselle nähtävissä. Tilastollisessa analyysissa käytetyillä lääkeannoksilla ei ollut vaikutusta kasvuun. Yksilöllistä herkkyyttä sekä glukokortikosteroidihoidon tehon että sen sivuvaikutusten suhteen on kuvattu. Tässä tutkimuksessa yksilöllinen herkkyys näkyi selvimmin astmapotilaiden ryhmässä.

Yhteenvetona tästä tutkimuksesta todetaan, että huolellinen kasvun seuranta on tärkeää jokaisen lapsen kohdalla. Sen avulla voidaan jo varhaisvaiheessa epäillä piilevää sairautta. Sitä voidaan käyttää myös pitkäaikaissairaiden lasten hoitotasapainon arviointiin oireseurantaan yhdistettynä.


Väitökset    Tampereen yliopiston tiedotus   Tampereen yliopisto