Yliopistologo

Lääketieteen lisensiaatti Mikko Viljakan kirurgian alaan kuuluva väitöskirja

Studies on surgical treatment of gastroesophageal reflux disease (Tutkimuksia närästyssairauden leikkaushoidosta)

tarkastetaan keskiviikkona 10.6.1998 klo 12 Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen K-rakennuksessa, osoitteessa Teiskontie 35.

Vastaväittäjänä on dosentti Jarmo Salo Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Markku Järvinen.

Viljakka on syntynyt Turussa ja päässyt ylioppilaaksi Sammon lukiosta 1990. Hän on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta 1997 .

Viljakan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis, Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1998. ISBN 951-44-4366-7. ISSN 1455-1616

Väitöskirjan tilausosoite: Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055.

Lisätietoja: Mikko Viljakka, puh. (017) 261 2297 (koti).

TIIVISTELMÄ

Närästyksestä kärsii päivittäin 9 prosenttia suomalaisesta väestöstä. Närästyssairauden oireet ja löydökset (ruokatorvitulehdus) johtuvat ruokatorven viallisesta alasulkijamekanismista, mikä sallii mahan sisällön nousun ruokatorveen. Vaikeaa närästyssairautta voidaan hoitaa mahahapon eritystä hillitsevin lääkkein tai ruokatorven alasulkijaa vahvistavalla antirefluksileikkauksella, joka voidaan tehdä joko avoimesti tai tähystysteitse.

Väitöskirjatyössä selvitettiin antirefluksileikkausmäärien eroja Suomen sairaanhoitopiireissä ja sairaaloissa viiden vuoden aikajaksolla, avoimesti ja tähystysteitse tehtävän antirefluksileikkauksen komplikaatioita kolmenkymmenen vuoden aikajaksolla Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, leikkauksen vaikutusta mahan tyhjenemisnopeuteen ja tutkittiin kokeellisella mallilla leikkauksessa ruokatorven alaosan ympärille tehtävän pannan kestävyyttä lisääviä tekijöitä. Lisäksi arvioitiin leikkaus- ja lääkehoidon elinikäisiä kustannuksia eri ikäryhmissä Suomessa.

Närästyssairauden takia tehtyjen leikkausten määrät lähes kaksinkertaistuivat Suomessa vuodesta 1988 vuoteen 1993, jolloin myös tähystämällä tehtävä leikkaus otettiin Suomessa laajemmalti käyttöön. Sairaaloiden väliset erot leikkausmäärissä olivat jopa kymmenkertaisia.

Tutkimuksen perusteella närästyssairauden leikkaushoitoon liittyy vähän vakavia riskejä, ja oireet helpottuvat suurimmalla osalla potilaista. Lisäksi leikkaus nopeuttaa mahan tyhjenemistä. Kokeellisella mallilla tutkittuna näyttäisi siltä, että kudosliiman käytöllä voidaan mahdollisesti parantaa leikkauksen tuloksia, mutta tämän varmentaminen vaatii jatkotutkimuksia potilailla. Tutkimuksen perusteella vaikeassa närästyssairaudessa leikkaushoito tulee jatkuvaa, loppuelämän kestävää haponeritystä estävää lääkitystä halvemmaksi.


Väitökset    Tampereen yliopiston tiedotus   Tampereen yliopisto