Yliopistologo

Lääketieteen lisensiaatti Panu Oksan työlääketieteen alaan kuuluva väitöskirja

Asbestosis, its detection, and predictors of progression and cancer (Asbestoosi, varhainen havaitseminen, taudin etenemistä ja syöpäsairastuvuutta ennustavat tekijät)

tarkastetaan perjantaina 12.6.1998 klo 12 Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksella, osoitteessa Medisiinarinkatu 3.

Vastaväittäjänä on dosentti Antti Ahonen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Helena Taskinen.

Oksa on syntynyt Vaasassa ja päässyt ylioppilaaksi Kuopion klassillisesta lyseosta 1969. Hän on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta 1976. Oksa on toiminut Työterveyslaitoksella erikoislääkärinä 1983-98 ja ylilääkärin tehtävissä vuodesta 1998 lähtien.

Oksan väitöskirja ilmestyy sarjassa People and Work: Research Reports, Helsinki 1998.
ISBN 951-802-236-4
ISSN 1237-6183

Väitöskirjan tilausosoite: Työterveyslaitos, Julkaisutoimisto, Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki, puh. (09) 4747 382.

Lisätietoja: Panu Oksa, (03) 260 8654 (työ), (03) 212 1798 (koti).

 

TIIVISTELMÄ

Asbestoosi (asbesti pölykeuhkosairaus) on asbestipölyn hengittämisestä johtuva keuhkosairaus, jossa hengittävä keuhkokudos tuhoutuu ja korvautuu hengittämättömällä sidekudoksella. Ensimmäinen asbestoosi korvattiin ammattitautina Suomessa vuonna 1938. Vuonna 1997 ilmoitettiin Työperäisten sairauksien rekisteriin 136 uutta asbestoosia.

Tässä tutkimuksessa asbestoosipotilaita seurattiin, jotta voitaisiin saada selville mitkä yksilölliset tai työperäiset tekijät ennustavat asbestoosisairauden pahenemista ja asbestoosipotilaiden syöpäsairastuvuutta.

Tulokset osoittivat, että seuratuista asbestoosipotilaista 38 prosentilla tauti eteni. Tauti eteni useammin asbestiruiskutusta tehneillä kuin niillä, jotka olivat altistuneet asbestille eristäjinä tai asbestituoteteollisuuden työntekijöinä. Ne asbestoosipotilaat, joiden tauti eteni muutaman vuoden seurannassa, olivat lähes kymmenen kertaa suuremmassa riskissä sairastua keuhkosyöpään kuin asbestoosipotilaat, joiden tauti oli vähemmän agressiivinen. Taudin röntgenologisen pahenemisen lisäksi keskushermoston toimintahäiriöt ennustivat keuhkosyövän kehittymistä. Yhdessä näiden kahden ennustavan tekijän ennustearvo oli suurempi kuin kummankin erikseen. Tupakointi osoittautui myös tässä ryhmässä merkittäväksi keuhkosyövän riskitekijäksi.

Käytännössä kun asbestoosipotilaita seurataan, tulee erityistä huomiota kiinnittää heihin, joiden tauti röntgenkuvissa etenee tai joilla on selittämättömiä keskushermoston toimintahäiriöitä. Taudin etenemistä tai syöpäsairastuvuutta ei nykytiedoin voida estää, mutta tupakoinnin lopettamisella on merkittävä keuhkosyöpäriskiä alentava merkitys.


Väitökset    Tampereen yliopiston tiedotus   Tampereen yliopisto