Yliopistologo

Filosofian kandidaatti, M.Sc. Hanna Oksasen biometrian alaan kuuluva väitöskirja

Modelling the survival of prostate cancer patients (Eturauhassyöpäpotilaiden elossaolon mallittaminen)

tarkastetaan perjantaina 7.8.1998 klo 12 Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksella, osoitteessa Medisiinarinkatu 3.

Vastaväittäjänä on professori Juni Palmgren Tukholman yliopistosta. Kustoksena toimii professori Lyly Teppo.

Oksanen on syntynyt Helsingissä ja päässyt ylioppilaaksi Oulunkylän Yhteiskoulusta 1973. Hän on valmistunut filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1978 ja suorittanut Master of Science -tutkinnon Imperial College Londonissa 1979. Oksanen on toiminut assistenttina Tampereen yliopiston kansanterveystieteen laitoksella 1985-1995, tutkijana Tukholman Karolinska Institutissa 1996-1997 ja biostatistikkona Helsingin HYKS-Instituutissa vuodesta 1997 lähtien.

Oksasen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis, Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1998.

ISBN 951-44-4392-2
ISSN 1455-1616

Väitöskirjan tilausosoite: Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Hanna Oksanen, puh. (09) 471 2136 (työ), (03) 253 1587 (koti).

 

TIIVISTELMÄ

Vakavan taudin merkitystä tutkittaessa tärkeä tekijä on sen aiheuttama kuolleisuus. Taudin aiheuttamaa kuolleisuutta ja potilaiden elossaoloa voidaan tutkia monin eri tavoin. Yksinkertaisin tapa on katsoa, kuinka suuri osa potilaista on elossa vuoden tai viiden vuoden kuluttua taudin toteamisesta. Jos kuolinsyyt ovat luotettavasti raportoidut, voidaan katsoa kuinka monella tutkittava tauti on kuolinsyynä. Syöpätutkimuksessa on jo pitkään käytetty menetelmiä, joissa hyödynnetään tietoa potilaan kuolemasta ja elossaoloajasta. Lisäksi on helppo ymmärtää, että jotkut potilaat kuolisivat, vaikka he eivät olisikaan sairastuneet tähän tautiin. Näin on laita varsinkin jos potilaat ovat vanhoja. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka hyvin nykyisin käytössä olevat menetelmät toimivat yleisessä taudissa, johon sairastuvat potilaat ovat vanhoja.

Suomen Syöpärekisteri kerää tiedot kaikista Suomessa todetuista syöpätapauksista. Tiedot taudin kehityksestä kuolemaan ja kuolinsyyhyn saakka rekisteröidään. Suomessa todettiin vuosina 1970-1993 eturauhasen syöpä 25 000 miehellä. Tässä tutkimuksessa seurattiin potilaita joko kuolemaan tai vuoden 1994 loppuun. Vain 8 tapausta katosi seurannasta.

Tutkimuksessa eturauhassyöpäpotilaiden elossaoloa kuvattiin käyttäen tunnettua ja paljon käytettyä tilastollista mallia, ns. suhteellisen elossaolon mallia. Lisäksi rakennettiin kolme uutta mallia, joilla voitiin tutkia, kuinka hyvin suhteellisen elossaolon malli toimii. Nämä mallit rakennettiin ottamaan huomioon vaikeudet, joita eturauhassyöpäpotilaiden ikä, usein korkea sosiaaliluokka sekä eturauhasensyövän yleisyys, aiheuttavat kuvaamiselle. Havaittiin, että suomalaisessa tutkimuksessa vakiintuneesti käytettävät mallit riittävät hyvin vaativankin aineiston kuvaamisen.

Eturauhasensyövän ennusteeseen vaikuttavat potilaan ikä taudintoteamishetkellä sekä taudin levinneisyys. Paras ennuste on vähän yli 60-vuotiailla. Paikallisen todetun taudin ennuste on parempi kuin levinneen. Lisäksi ennuste on parantunut ajan kuluessa. Potilailla, joilla on todettu jokin toinen syöpä ennen eturauhasensyöpää, ennuste on huonompi kuin niillä, joilla eturauhasensyöpä on ensimmäinen syöpä. Taudin ennusteeseen ei vaikuta potilaan asuinpaikka. Ennuste ei ole huonompi haja-asutuskunnissa kuin taajamissa. Yliopistosairaala-alueiden välillä ei ole systemaattisia eroja.


Väitökset    Tampereen yliopiston tiedotus   Tampereen yliopisto