Yliopistologo

Lääketieteen lisensiaatti Eva-Liisa Honkosen anestesiologian alaan kuuluva väitöskirja

Right ventricular performance in coronary artery bypass grafting patients. The role of stenosis in the right coronary artery

(Sydämen oikean kammion toiminta sepelvaltimo-ohitusleikkauspotilailla. Oikean sepelvaltimon tukoksen merkitys)

tarkastetaan perjantaina 14.8.1998 klo 12 Finn-Medin auditoriossa, osoitteessa Lenkkeilijänkatu 6.

Vastaväittäjänä on dosentti Markku Hynynen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Markku Järvinen.

 

Honkonen on syntynyt Lappeenrannassa ja päässyt ylioppilaaksi Oulun yhteiskoulusta 1972. Hän on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Oulun yliopistosta 1978 ja anestesiologian erikoislääkäriksi Tampereen yliopistosta 1987.

Honkosen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis, Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1998.

ISBN 951-44-4391-8. ISSN 1455-1616

Väitöskirjan tilausosoite: Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Eva-Liisa Honkonen, (03) 247 6095 (työ), (03) 225 6551 (koti).

TIIVISTELMÄ

Sepelvaltimo-ohitusleikkauksissa on vallalla tekniikka, jossa sydän eristetään muusta verenkierrosta ohituksia tehtäessä. Sydän joutuu tällöin sietämään hapenpuutetta, ja sydänleikkauksiin liittyy näin aina uhkaava sydänlihasvaurio. Vaurion estäminen ja sydänlihaksen suojaaminen on ollut intensiivisen tutkimuksen kohteena jo useamman vuosikymmenen ajan, ja tutkimusten tulokset ovatkin auttaneet parantamaan sydänleikausten tuloksia. Nämä tutkimukset ovat kohdistuneet kuitenkin pääasiassa vain vasemman sydänpuoliskon vaurioon ja sen estämiseen, eikä tuloksia voida suoraan soveltaa sydämen oikeaan puoleen.

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (TAYS) tutkittiin sepelvaltimo-ohitusleikkausten aikana erilaisia tapoja antaa sydäntä suojaavaa ns. kardioplegialiuosta. Leikkauksen aikana sydänlihaksen aineenvaihdunta on saatava mahdollisimman vähäiseksi, jotta se sietäisi hapenpuutetta. Tähän on pyritty pysäyttämällä sydän ja laskemalla sen lämpötilaa, jotka on saatu aikaan infusoimalla sydämen verisuoniin kardioplegialiuosta. Laskettua lämpötilaa on pidetty hapenkulutuksen vähentämisessä välttämättömänä ehtona. Kuitenkin suurin osa hapenkulutuksen vähentämisestä saadaan aikaan jo elektromekaanisen aktiviteetin lopettamisella (sydämen pysäyttäminen), joka aiheutetaan kardioplegialiuoksen kemiallisilla ominaisuuksilla, ja lämpötilan laskeminen tuottaa vain pienen lisävaikutuksen. TAYS:ssa tehdyissä tutkimuksissa todettiin sydämen oikean kammion toiminnan mittareiden säilyvän sepelvaltimo-ohitusleikkauksen jälkeen parempina kun kardioplegialiuosta annettiin jatkuvana infuusiona ja kehonlämpöisenä kuin erilaisilla menetelmillä joissa liuosta annettiin jaksottain ja jäähdytettynä ja sydämen lämpötilaa laskettiin.

Tutkimuksissa todettiin myös vereen erittyneen sydänperäisen natriureettisen hormonin pitoisuuksien korreloivan sydämen oikean kammion toimintaan niin, että korkeampia ko. hormonin pitoisuuksia voitaisiin mahdollisesti käyttää sydämen oikean kammion toiminnanvajausta arvioitaessa.

Koska sydämen oikean kammion toiminta säätelee oleellisesti koko sydämen toimintaa, on välttämätöntä hoitaa ajoissa ja tehokkaasti uhkaavat leikkauksen jälkeiset oikean kammion toiminnanhäiriöt. TAYS:ssa tehdyissä tutkimuksissa todettiin sepelvaltimo-ohitusleikkauksen jälkeisen oikean kammion toiminnanhäiriön korjaantuvan paremmin lääkeaineella, jolla on sydänlihaksen supistumista lisäävää vaikutusta kuin lääkeaineella, joka vähentää pelkästään kammion jälkikuormitusta.


Väitökset    Tampereen yliopiston tiedotus   Tampereen yliopisto