Yliopistologo

Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Seija Ridellin tiedotusopin alaan kuuluva väitöskirja

Tolkullistamisen politiikkaa: televisiouutisten vastaanotto kriittisestä genrenäkökulmasta (Politics of sense-making: Tv news reception from a critical genre perspective)

tarkastetaan perjantaina 11.9.1998 klo 12 Tampereen yliopiston päärakennuksen luentosalissa A1, osoitteessa Kalevantie 4.

Vastaväittäjänä on professori Ullamaija Kivikuru Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Pertti Suhonen.

 

Ridell on valmistunut yhteiskuntatieteiden lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta 1994.

Ridellin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis, Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1998.

ISBN 951-44-4405-1 ISSN 1455-1616

Väitöskirjan tilausosoite: Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Seija Ridell, puh. (03) 215 8071 (työ).

TIIVISTELMÄ

Tutkimus valottaa viidentoista ryhmäkeskustelun pohjalta televisiouutisten asemaa ja merkitystä osana ihmisten jokapäiväistä elämää sekä pohtii katsojien harjoittamaa tolkullistamisen politiikkaa eli niitä käytännöllisiä ja laajempia yhteiskunnallisia seurauksia, joita tv-uutisten arkisilla vastaanottotavoilla suomalaisessa yhteiskunnassa nykyisellään on.

Tutkimuksen yksi keskeinen havainto on, että tv-uutisten lajityyppinen lupaus todellisuuden välittömästä ja autenttisesta esittämisestä otetaan vastaanotossa annettuna. Tämä ilmenee mm. uskossa tv-uutismuodon läpinäkyvään ikkunamaisuuteen. Toisaalta tutkimuksessa nousee vahvasti esiin, että lajityypin vakiintunut merkityksellistäminen perustuu symboliselle valtasuhteelle, jossa katsojat ovat altavastaajan asemassa. Katsojien vannominen tv-uutisten ikkunamaisuuden nimiin onkin nähtävä yhteydessä heidän tietämättömyyteensä tv-uutistyön käytännöistä ja sen taloudellis-rakenteellisista ehdoista samaten kuin niistä esittämisen retorisista strategioista, joilla välittömyyden ja autenttisuuden vaikutelma tv-uutisissa tuotetaan. Se on suhteutettava myös niihin vähäpätöisyyden ja asiantuntemattomuuden kokemuksiin, joita tv-uutiskoneisto ja oletus toimittajien professionaalista ammattitaidosta katsojissa herättävät.

Tv-uutisten oletetulla ikkunamaisuudella on tutkimuksen mukaan kouriintuntuvia ja kauaskantoisia yhteiskunnallisia seurauksia. Se etäännyttää katsojat tehokkaasti esitetystä uutismaailmasta ja ehdottaa heille sosiaaliseen todellisuuteen nähden ulkopuolista ja välinpitämätöntä suhtautumista. Samalla yhteiskunnallinen tapahtuminen itsessään näyttäytyy vääjäämättömäksi ja vaihtoehdottomaksi toiseksi luonnoksi, jolla ei ole kytkentää ns. tavallisten ihmisten elämään ja johon he eivät voi millään tavoin vaikuttaa. Ikkunamaisuus ehkäisee myös keskustelun viriämistä erilaisista kuvitelluista yhteisöistä ja siten neuvottelua esimerkiksi siitä, mikä on Suomi sekä millaisille arvoille ja keiden intresseille Suomen kansallinen etu perustuu. Lisäksi katsojien on vaikea havaita tv-uutisjournalismin omaa aktiivista osuutta kansakunnan määrittelijänä. Kaiken kaikkiaan tv-uutisen vastaansanomaton toden retoriikka sekä tukahduttaa yhteiskunnallista keskustelua että ehkäisee lajityyppiä itseään koskevaa julkista arviointia ja kritiikkiä.

Tutkimuksen päätelmä on - vastoin lajityypin merkitystä ja tehtävää koskevia ammatillisia ja muita juhlapuheita - että tv-uutiset nykyisellään edesauttaa ihmisten kokemusta yhteiskunnallisia asioita koskevasta puheoikeudettomuudesta ja toimintakyvyttömyydestä. Seuratessaan ja tulkitessaan tv-uutisia ikkunana maailmaan katsojat tulevatkin toteuttaneeksi sellaista tolkullistamisen politiikkaa, jolla he uusintavat oman sivullisuutensa ja voimattomuutensa yhteiskunnallisina toimijoina. Tutkimuksessa esitetään, että tätä lajityypin ylläpitämää julkista avuttomuutta voidaan purkaa tarjoamalla ihmisille kriittisiä medialukutaitoja, joiden pohjalta he voivat arvioida ja arvottaa sekä uutisissa esitettyä että tapaa, jolla se professionaalisti esitetään. Tutkimuksen tulisi myös aktiivisesti myötävaikuttaa sellaisten julkisuustilojen syntymiseen, joissa ihmisillä olisi oikeus ja mahdollisuus asettua yleisön sijasta julkisoksi - keskustelemaan osallisina kansalaisina yhteisistä yhteiskunnallisista asioista ja neuvottelemaan niihin sisältyvistä ristiriidoista.


Väitökset    Tampereen yliopiston tiedotus   Tampereen yliopisto