Yliopistologo

Filosofian lisensiaatti Leena Koskisen kliinisen kemian alaan kuuluva väitöskirja

Studies on minor hemoglobin fractions: Specificity of HbA1c chromatography (Hemoglobiinin pienten alafraktioiden tutkiminen: Vaikutus hemoglobiini-A1c:n määritysmenetelmän spesifisyyteen)

tarkastetaan perjantaina 16.10.1998 klo 12 Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen B-rakennuksen pienessä luentosalissa, osoitteessa Medisiinarinkatu 3.

Vastaväittäjänä on dosentti Ulf-Håkan Stenman Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Juhani Vilpo.

 

Koskinen on syntynyt Helsingissä 8.4.1948. Hän on valmistunut filosofian lisensiaatiksi Oulun yliopistosta 1982.

Koskisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis, Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1998. ISBN 951-44-4429-9. ISSN 1455-1616

Väitöskirjan tilausosoite: Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Leena Koskinen puh. (03) 247 6838 (työ), (03) 255 8707 (koti).

TIIVISTELMÄ

Väitöskirjatyö käsittelee diabeetikoiden pitkäaikaisen verensokeritasa-painon seurantaan käytettävää laboratoriotutkimusta, sokeroitunutta hemoglobiinia (glykohemoglobiini). Tämä tutkimus antaa käsityksen elimistön muihinkin valkuaisaineisiin sitoutuneen sokerin määrästä, mikä taas on merkittävä tekijä diabeetikoille syntyvien elinvaurioiden kehittymisessä.

Glykohemoglobiinia mitataan maailmalla hyvin erilaisilla menetelmillä, joiden antamat mittaustulokset eivät ole aina vertailukelpoisia keskenään. Mittausmenetelmän laadun parantaminen ja saatujen tulosten vertailukelpoisuus laboratorioiden välillä on viime vuosina asetettu kansainväliseksi tavoitteeksi.

Väitöskirjatyössä on tutkittu glykohemoglobiinimittauksen tulosten oikeellisuutta ja luotettavuutta mitattuna eniten käytetyllä, kromatografisella määritysmenetelmällä. Aspiriinin kaltaisten lääkeaineiden tai alkoholin poikkeuksellisen runsas käyttö sekä monille diabeetikoille ilmaantuva munuaisvaurio saattavat glykohemoglobiinin mittauksesta johtuen vääristää käsitystä potilaan sokeritasapainosta.


Väitökset    Tampereen yliopiston tiedotus   Tampereen yliopisto