Yliopistologo

LL Kirsti Martikaisen neurologian alaan kuuluva väitöskirja

Daytime Sleepiness, Habitual Snoring and Obesity; Epidemiological and Clinical Studies (Päiväväsymys, jokaöinen kuorsaus ja lihavuus, epidemiologisia ja kliinisiä tutkimuksia)

tarkastetaan perjantaina 27.11.1998 klo 12 Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen K-rakennuksessa, osoitteessa Teiskontie 35.

Vastaväittäjänä on dosentti Tiina Telakivi Tampereen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Harry Frey.

 

Martikainen on syntynyt Turussa 13.7.1952. Hän on toiminut Tampereen teknillisen korkeakoulun signaalinkäsittelyn laitoksella tutkijana vuosina 1986-1994 ja Tampereen yliopiston neurotieteiden tutkijakoulussa tutkijana vuonna 1998.

Martikaisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis, Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1998.

ISBN 951-44-4450-7. ISSN 1455-1616

Väitöskirjan tilausosoite: Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Kirsti Martikainen, puh. (03) 215 3555 (työ).

TIIVISTELMÄ

Väitöskirja koostuu kahdesta osasta. Epidemiologinen tutkimus on osa laajempaa UKK-instituutissa suoritettua tutkimusprojektia "Elintavat, uni ja vireystila", joka suoritettiin postikyselynä 1985 ja viisivuotisseurantana 1990. Tutkimusaineisto koostui 1600 henkilön ositetusta satunnaisotoksesta käsittäen 200 miestä ja naista ikäluokista 36-, 41-, 46- ja 50-vuotiaat (N=1190 v. 1985 ja N= 626 v. 1990). Tutkimuksessa selvitettiin päiväaikaisen väsymyksen, jokaöisen kuorsauksen ja lihavuuden esiintymistä, yhteyttä toisiinsa sekä yhteyksiä elämäntapoihin, sairauksiin, työelämään ja liikenneonnettomuuksiin. Lyhyt tai häiriintynyt yöuni, huono terveydentila, epäsäännöllinen tai vuorotyö olivat tavallisimmat väsymyksen taustatekijät. Väsymykseen liittyi hermostuneisuutta ja masennusta ja erityisesti pitkäaikaiseen väsymykseen liittyi myös lisääntynyt liikenneonnettomuusriski ja varhaisempi eläkkeelle päätyminen. Vaikka jokaöinen kuorsaus oli yleinen oire, sen merkitys väsymystä aiheuttavana tekijänä oli väestötutkimuksessa selvästi vähäisempi kuin uniklinikka-aineistojen perusteella voisi olettaa. Kuorsaus, uniapneaan viittavat oireet ja verenpainetauti lisääntyivät iän ja ylipainon myötä. Kuorsaus ei ollut tämän tutkimuksen perusteella verenpainetaudin itsenäinen risikitekijä.

Kliinisessä tutkimuksessa selvitettiin uniapnean ja kuorsauksen hoidon vaikutusta väsymysoireisiin yhden vuoden aikana TAYS:ssa hoidetuilla potilailla. Kuorsauksen esiintyminen, levoton uni, masennus ja veren matala happikyllästeisyys unirekisteröinnin aikana olivat tärkeimmät päivittäiseen väsymykseen liittyvät tekijät sekä ennen hoitoa että hoidon jälkeen.Väsymys oli vähentynyt ainoastaan leikkaushoidossa tai nenämaskilla ylipainehengitystä käyttävillä, heistäkin lähes puolella esiintyi hoidon jälkeen edelleen päivittäistä väsymystä ja 30%:lla jopa päivittäistä nukahtelutaipumusta työssä. Laihdutushoidossa tai ilman hoitoa olleilla väsymysongelmat olivat ennallaan tai lisääntyneet kahden vuoden seurannan jälkeen. Laihdutusta pyrittiin tehostamaan erillisellä laihdutusohjelmalla.Laihtuminen paransi apneahoidon tuloksia kaikissa hoitomuodoissa. Subjektiivisen väsymyksen huono korjaantuminen apneoiden korjaantumisesta huolimatta liittyi useimmiten muihin unta häiritseviin tekijöihin.

Subjektiivinen väsymys osoittautui yleiseksi ja merkitykselliseksi työssä selviytymistä heikentäväksi ja liikenneriskejä lisääväksi oireeksi keski-ikäisessä väestössä. Lihavuuden merkitys kuorsauksen, uniapnean ja verenpainetaudin taustatekijänä ja laihdutuksen merkitys näiden sairauksien hoidossa tuli myös selvästi esiin. Vaikka jokaöinen kuorsaus on merkityksellinen väsymystä aiheuttava oire, tulisi myös kuorsaajilla huomioida perusteellisesti muutkin väsymystä aiheuttavat tekijät.


Väitökset    Tampereen yliopiston tiedotus   Tampereen yliopisto