Yliopistologo

FL Jaana Parviaisen filosofian alaan kuuluva väitöskirja

BODIES MOVING AND MOVED: A Phenomenological Analysis of the Dancing Subject and the Cognitive and Ethical Values of Dance Art (LIIKKUVIA JA LIIKUTETTUJA KEHOJA: Fenomenologinen analyysi tanssivan subjektin muotoutumisesta ja tanssitaiteen tiedollisista ja eettisistä arvoista)

tarkastetaan perjantaina 27.11.1998 klo 12 Tamperen yliopiston Pinnin kiinteistön Paavo Koli -salissa, osoitteessa Kehruukoulunkatu 1.

Vastaväittäjänä on dosentti Sara Heinämaa Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Veikko Rantala.

 

Parviainen on syntynyt Tampereella 20.6.1964. Hän on valmistunut filosofian lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta 1998.

Parviaisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Tampere University Press, Tampere Studies in Philosophy, Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1998. ISBN 951 -44 -44440-X

Väitöskirjan tilausosoite: Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Jaana Parviainen, puh. (03) 215 7574 (työ), (03) 261 6108 (koti).

TIIVISTELMÄ

Mitä ja miten tanssija tietää? Miten tanssitaiteen eettisiä, poliittisia ja moraalisia arvoja voidaan ymmärtää? Tutkimus tarkastelee erityisesti Maurice Merleau-Pontyn kehon fenomenologian pohjalta nykytanssijan tiedon ja taidon luonnetta hahmottaen uudenlaista näkemystä tanssivan subjektiviteetin rakentumisesta, silloin kun tanssijaa ei kohdella vain esteettisenä objektina vaan tiedollisena ja eettisenä subjektina.

Tutkimuksen yksi keskeinen tavoite on kehittää taidetanssin filosofista diskurssia ennen kaikkea taiteen tekijän näkökulmasta käsin. Tutkimus jakaantuu neljää lukuun, jotka valottavat neljää eri osa-aluetta tanssivan subjektin analyysissä: fenomenologista kehon teoriaa, tradition ja tanssikentän merkitystä tanssijan synnyssä, tanssijan polkua taiteen ja elämän synteesinä ja tanssiteoksen ontologiaa.

Kehon fenomenologisen tarkastelun lähtökohtana oli Merleau-Pontyn havainnon fenomenologia, jonka pohjalta analysoitiin eletyn kehon aistien yhteisvaikutteisuutta, kehomuistia, kehollista tietoa ja sitä miten liike kommunikoi ja välittää merkityksiä. Tämän lisäksi tarkasteltiin David Michael Levinin kehon etiikkaa ja Michel Foucault'n kehopolitiikkaa pyrkimyksenä valottaa kehon kulttuurista ja sosiaalista ulottuvuutta. Tämän jälkeen tutkimus tarkasteli tanssijan syntyä suhteessa tanssitradition esteettisiin arvoihin ja tanssinkentän kehopolitiikkaan lähtökohtana Pierre Bourdieun kenttäteoria. Tanssija ei kuitenkaan ole vain tuote, vaan tanssiva subjekti syntyy myös itse asettamiensa päämäärien ja pyrkimysten kautta. Lähtökohdan tähän keskusteluun tarjosi puolestaan Merleau-Pontyn käsitys vapaudesta ja hänen taiteenfilosofiansa, myöhäis-Foucaut'n ajatus ihmisestä eettisenä subjektina sekä Michael Polanyin käytännöllisen tiedon teoria. Koska tutkimuksessa oletettiin Martin Heideggerin taiteen filosofian pohjalta, että taiteilija syntyy vasta teoksen/teosten kautta, tämä edellytti myös tanssiteoksen ontologian tarkastelua eli sitä miten tanssiteoksen olemisen tapa poikkeaa muiden taideteosten olemisen tavoista. Lähtökohdan tälle keskustelulle antoi Heideggerin filosofia ja Merleau-Ponty kehon fenomenologia, joiden pohjalta valottui eletyn kehon liike tanssiteoksen ytimenä ja Maailman paljastuminen teoksen maailman kautta. Tämä lisäksi tanssiteoksen ontologinen kuvaus edellytti myös esityksen ontologista tarkastelua. Tällöin kuvauksen kohteena oli tanssiteoksen katoavuus ja hetkellisyys sekä yleisön läsnäolon vaatimus esityksen synnyssä.


Väitökset    Tampereen yliopiston tiedotus   Tampereen yliopisto