Yliopistologo

LL Susanna Pasasen anatomian alaan kuuluva väitöskirja

Cell-specific expression and hormone regulation of progesterone receptors in reproductive and non-reproductive tissues (Progesteronireseptorien soluspesifinen ilmentyminen ja hormonaalinen säätely)

tarkastetaan perjantaina 11.12.1998 klo 12 Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen B-rakennuksessa, osoitteessa Medisiinarinkatu 3.

Vastaväittäjänä on dosentti Kimmo Vihko Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Pentti Tuohimaa.

 

Pasanen on syntynyt Espoossa 26.2.1969. Hän on toiminut assistenttina Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksella vuodesta 1995 lähtien.

Pasasen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis, Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1998. ISBN 951-44-4464-7. ISSN 1455-1616

Väitöskirjan tilausosoite: Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Susanna Pasanen, puh. (03) 215 7770 (työ), (03) 214 9594 (koti).

TIIVISTELMÄ

Progesteronin eli keltarauhashormonin vaikutus kohdesoluissa välittyy solunsisäisen progesteronireseptorin (PR) kautta, joka hormonia sidottuaan säätelee tumassa progesteronin kohdegeenien toimintaa. Progesteronireseptori on estrogeenin säätelyn alainen, ja se ilmentyy kahtena alamuotona, A- ja B-muotoina.

Tutkimuksessa todettiin progesteronireseptorin ilmentyvän soluspesifisesti eli tiettyihin solutyyppeihin rajoittuvasti useissa eri elimissä sekä lisääntymiselimistön alueella (ns. klassiset progesteronin kohdekudokset) että sen ulkopuolella. Tutkimus suoritettiin ei-sukukypsillä kanoilla. Progesteronireseptori ilmentyi ilman edeltävaä estrogeenin vaikutusta useissa ruoansulatuskanavan osissa, sydän- ja verenkiertoelimistössa ja virtsateiden alueella. Esim. paksusuolesta, haimasta, vatsakalvosta ja verisuonista löydettiin progesteronireseptoria. Lisäksi se ilmentyi pian syntymän jälkeen immunologissa elimissä ja esim. B-lymfosyyteissä. Sen sijaan sappirakossa ja henkitorvessa progesteronireseptori ilmentyi ainoastaan estrogeenin annon jälkeen. Estrogeenin vaikutus progesteronireseptorin ilmentymiseen oli siis tarkasti kudoskohtaista. Useimmissa kohdekudoksissa ilmentyi reseptorin B-muotoa määrällisesti enemmän. Useimmiten reseptoria ilmentävänä kohdesolutyyppinä oli sileä lihassolu tai sidekudossolu. On siis mahdollista, että progesteroni säätelee esim. sileän lihaksen supistuvuutta sisäelimissä tai kohde-elimen kudosten erilaistumista ja toimintaa tämän reseptorin kautta. Progesteronireseptorin ilmentyminen immunologisen järjestelmän soluissa antaa viitettä myös siitä, että progesteronilla olisi suoria vaikutuksia elimistön puolustusjärjestelmän toimintaan.

Lisäksi tutkittiin estrogeenin ja progesteronin vaikutusta niiden yhteisen kohdegeenin, ovalbumiinin (kanan munatorven eritevalkuainen), synteesiin. Vaste näille hormoneille oli hyvin soluspesifinen, sillä estrogeenin annon jälkeen ovalbumiinin tuotto alkoi munatorven tubulaarisissa rauhassoluissa kun taas progesteronin annon jälkeen ovalbumiinisynteesi käynnistyi osassa pintaepiteelisolukkoa. Kuitenkin hormonivaikutusta välittävä progesteronireseptori ilmentyi kaikissa pintaepiteelin ja rauhasten soluissa.

Tässä väitöskirjatutkimuksessa löydettiin lisääntymiselimistön ulkopuolelta useita progesteronireseptoria ilmentäviä kohdekudoksia, joissa progesteronin mahdollisia kohdegeenejä, ja täten vaikutuksia solutasolla, ei vielä tunneta. Progesteronin aiheuttamat biologiset vasteet (kuten ovalbumiinin tuotanto kanan munatorvessa) eri kohde-elimissä ovat riippuvaisia progesteronireseptorin soluspesifisestä ilmentymisestä, mutta myös muut säätelyproteiinit vaikuttanevat progesteronin kohdegeenien luentaan näissä reseptoria ilmentävissä soluissa.


Väitökset    Tampereen yliopiston tiedotus   Tampereen yliopisto