Yliopistologo

DI, KL Kalevi Mäkisen kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja

Opetustyön kuormittavuus ja sen seuraamuksia ammatillisessa koulutuksessa

tarkastetaan perjantaina 18.12.1998 klo 12 Tampereen yliopiston opettajakoulutuslaitoksen Hämeenlinnan toimipaikan auditoriossa, osoitteessa Erottajakatu 12.

Vastaväittäjänä on dosentti Raimo Mäkinen Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii professori Jarkko Leino.

Mäkinen on syntynyt Ikaalisissa 28.4.1937. Hän on valmistunut diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä korkeakoulusta 1995 ja kasvatustieteiden lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta 1995.

Mäkisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis, Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1998.

ISBN 951-44-4460-4. ISSN 1455-1616

Väitöskirjan tilausosoite: Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Kalevi Mäkinen, puh. (017) 616 6382 (työ), (017) 363 5000 (koti), 0500 608 175 (gsm).

TIIVISTELMÄ

Tutkimus käsittelee opetustyön kuormittavuutta ja sen seuraamuksia ammatillisessa koulutuksessa. Tutkimuksessa selvitetään opettajan työn kuormitustekijöitä ja niiden ilmenemismuotoja. Aiheuttavatko työhön ja opettajaan kohdistuvat vaatimukset terveydellisiä haittoja, joista pahimmillaan on seurauksena opettajan ennenaikaiselle eläkkeelle siirtyminen?

Tutkimuksen empiirinen aineisto perustuu 1991 ja 1993-1994 tehtyihin kyselyihin sekä teemahaastatteluun ja 1998 tehtyyn eläkekyselyyn. Kohdejoukkona olivat entisen Kuopion läänin alueen ammattioppilaitosten opettajat.

Tutkimuksen mukaan opettajat arvostavat ja luottavat yleensä itseensä. Kuitenkin he kuormittuivat selvästi työssään aiempaa heterogeenisemman ja häiriintyneemmän opiskelija-aineksen johdosta ja siitä, että opettajat eivät voineet sanottavasti vaikuttaa työyhteisön asioihin. Vuorovaikutus lähimpien ihmisten kanssa koettiin tärkeäksi niin työssä kuin perheessäkin. Heikentyneet sosiaaliset suhteet ja ristiriidat vähensivät työkykyä ja aiheuttivat terveydellisiä ilmentymiä. Opettajien työhön kohdistui useita rooliodotuksia opiskelijoiden vanhempien, työtovereiden ja työyhteisön johdon taholta.

Etenkin ammattillisen koulutuksen naisopettajien keskuudessa koettiin (osittain haitatonta myönteisesti vaikuttavaa) ylikuormitusta suurten opetustuntimäärien ja niiden valmisteluiden johdosta. Heillä on kuitenkin ystäviä, joille he saattavat miehiä paremmin purkaa huoliansa. Miesten ystäväverkoston puute ja sosiaalisten suhteiden vähäisyys, rutiininomaiseksi koettu opetus (haitallinen alikuormitus) sekä terveyden laiminlyönnit lienevät ne tekijät, jotka osaltaan aiheuttavat sen, että miesten eläkkeelle siirtymisiän keskiarvo on naisia alhaisempi. Opettajia oli hakeutunut varhennetulle eläkkeelle huolestuttavan aikaisessa vaiheessa, siirtyneiden keski-ikä oli hieman yli 57 vuotta. Tutkimuksen perusteella vain pieni osa opettajista jaksaa olla työssä määräaikaiselle vanhuuseläkkeelle saakka.

Opettajan omalla elämänhallinnalla voitiin vähentää kuormittavuuden vaikutuksia. Haitallinen kuormitus sekä terveyden ja kuntoilun laiminlyönnit osaltaan aiheuttivat terveysriskejä.

Oppilaitosten johdon tulee saada enemmän ihmisläheistä johtamiskoulutusta oppilaitosyhteisöissä esiintyvien ongelmien hallintaan. Opettajien terveysriskejä on osattava ennakoida, ja työterveyshuollon on puututtava niihin varhaisessa vaiheessa. Varhaiskuntoutuksella on saavutettu merkittäviä tuloksia, josta syystä ammatillisen koulutuksen opettajille tulisi lisätä erilaisia kuntoutus- ja työnohjausmuotoja.


Väitökset    Tampereen yliopiston tiedotus   Tampereen yliopisto