Yliopistologo KTL Mauri Grönroosin yksityisoikeuden alaan kuuluva väitöskirja

WTO-TRIPS Art 39: Liikesalaisuuden suojan laajuus ja uusi kasvuteoria

tarkastetaan perjantaina 22.1.1999 klo 12 Tampereen yliopiston Pinnin kiinteistön Paavo Koli -salissa, osoitteessa Kehruukoulunkatu 1.

Vastaväittäjänä on professori Juha Tolonen Vaasan yliopistosta. Kustoksena toimii professori Risto Nuolimaa.

***

Grönroos on syntynyt Tampereella 28.2.1954. Hän on valmistunut kauppatieteiden lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta 1997.

Grönroosin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis, Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1998. ISBN 951-44-4481-7 ISSN 1455-1616

Väitöskirjan tilausosoite: Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Mauri Grönroos, puh. 050 517 5600.

TIIVISTELMÄ

Innovaatiot yritysten tärkein kilpailutekijä

Maailmassa ei historiallisena aikana ollut käytännöllisesti katsoen mitään talouskasvua. Talouskasvu ja siitä johtunut elintason nousu alkoivat vasta viime vuosisadan lopun teollisen vallankumouksen ansiosta. Tiede alkoi kiinnostua taloudellisesta kasvusta vasta toisen maailmansodan jälkeen. Eurooppa ja osa Kaakkois-Aasiaa oli raunioina. Pelättiin, että jos elintasoa ei saada nousemaan, uudet ääriliikkeet saavat kannatusta ja ajaudutaan jälleen sodanvaaraan. Viisikymmentäluvulta lähtien itsenäistyneet siirtomaat vaativat myös osaansa maailman hyvinvointikakusta.

Uusilla tilastollisilla ja matemaattisilla malleilla voitiinkin osoittaa, että yhdistämällä perinteisiä tuotannontekijöitä, työtä ja pääomaa tietyssä suhteessa, voidaan saavuttaa huomattavia synergiaetuja. Varsinkin, jos työvoimaa on paljon saatavilla, vähäisillä pääomapanoksilla saadaan aikaan voimakasta talouskasvua. Toisaalta, jos pääomia, siis rahaa, on runsaasti käytettävissä, lisäpanostukset tuottavat aina vain vähemmän ja vähemmän. Tämä talousteoria tunnetaan uusklassisena kasvuteoriana ja sen eräs perusoletuksia on, että köyhempien maiden talouskasvu kiihtyy, kun sinne saadaan runsaan oman työvoiman lisäksi ulkomaisia pääomia. Rikkaitten maiden talouskasvu puolestaan vähitellen hiipuu. Yhdessä nämä johtavat siihen, että kaikkien maailman maiden elintasot kerran lähestyisivät toisiaan. Tämä ilmiö tunnetaan konvergenssina. Uusklassinen kasvuteoria aiheutti aikoinaan kovasti innostusta ja siihen perustuvat niin erilaiset kehitysapuohjelmat kuin nykyinen maailmankaupan vapauttaminenkin.

Myöhemmin voitiin kuitenkin havaita, että oikeastaan mitään konvergenssia köyhien ja rikkaitten maitten välillä ei ole tapahtunut. Japani tosin oli melkein saavuttanut Yhdysvallat, mutta esimerkiksi Saksan ja Egyptin elintasot 1990 olivat yhtä kaukana toisistaan kuin vuonna 1938. Uusklassisessa kasvuteoriassa oli siis vakavia puutteita. Huomattiin, että perinteiset työntekijät, työ ja pääoma, selittävät vain kaksi kolmannesta, ehkä vain puolet talouskasvusta.

Vasta kuluvalla vuosikymmenellä on havaittu, että taloudellinen kasvu vaatii muutakin kuin työvoimaa ja pääomia. Uudeksi kasvuteoriaksi kutsutun mallin mukaan talouskasvu syntyykin yritysten välisestä kilpailusta, jossa vain ne menestyvät, jotka pystyvät jatkuvasti ideoimaan ja tuottamaan uusia innovaatioita omaan käyttöönsä. Innovaatioilla tarkoitetaan paitsi keksintöjä, myös kaikkia uutuuksia tai uudistuksia, jotka voidaan ottaa käyttöön yrityksissä ja jotka eivät tule kilpailijoiden tietoon. Omat ideat ja innovaatiot ovat siis seuraavan vuosituhannen tärkeimpiä tuotannontekijöitä.

 

Ideoiden suojaaminen hankalaa

Ongelma on ollut se, että esimerkiksi keksintöjä voidaan suojata patentein ja tekijänoikeudet tai oikeus tavaramerkkiin tuottavat tekijälleen myös lain suomat yksinoikeudet. Ideoita ei sen sijaan voi suojata tavanomaisin menetelmin. Ne on voitu eräin edellytyksin suojata yrityksen luottamuksellisena tietona, liikesalaisuutena, mutta tähän mennessä vain noin kahdessakymmenessä maailman maassa.

 

Vähimmäissuoja vai laaja liikesalaisuuden suoja

Vuonna 1995 perustettuun Maailman kauppajärjestöön (WTO) kuuluu tällä hetkellä 138 valtiota. Järjestön perustamissopimus velvoittaa kaikki jäsenmaat luomaan lainsäädännön, jolla yrityksen ideoita, liikesalaisuutta suojataan kilpailijoiden urkkimiselta tai teollisuusvakoilulta. Sopimuksen sanamuoto on kuitenkin hyvin väljä. Jokainen maa voi valita, antaako se liikesalaisuudelle vain välttämättömimmän vähimmäissuojan vai esimerkiksi patenttioikeutta muistuttavan, paljon laajemman suojan. Kehittyneet teollisuusmaat, jotka harjoittavat tuotantoa alhaisen palkkatason maissa, haluaisivat tietenkin maahan tuomalleen tiedolle, informaatiolle ja menetelmilleen, tietopääomalle, mahdollisimman laajan suojan. Ne maat puolestaan, jotka tarvitsevat ulkomaisia investointeja ja yrittävät pyrkiä talouskasvunsa ja elintasonsa kasvattamiseen, ovat valintatilanteen edessä. Jos ideoille annetaan lainsäädännössä mahdollisimman laaja suoja, ne eivät ehkä koskaan leviä ympäristöönsä ja muutu kaivatuiksi tuotannontekijöiksi. Jos ideoille tarjotaan vain minimisuoja, ulkomaalaiset yritykset eivät tule maahan pelossa, että niiden ideat ja innovaatiot siirtyvät yrityksen ulkopuolelle ja kilpailijoille. Tämä ongelma koskettaa tällä hetkellä yli sataa maata, joiden on saatettava lainsäädäntönsä WTOn sopimuksessa sovitulle tasolle, viimeistään vuoteen 2006 mennessä.

Ratkaisu löytyy jokaisen kauppajärjestön maan omasta strategisesta kauppateoriasta. Tällä tarkoitetaan, että maan, joka avaa rajansa kansainväliselle kaupalle, globalisaatiolle, tulee laatia itselleen tavoitesuunnitelma. Tässä määritellään millä keinoilla maa pyrkii mahdollisimman laajasti hyötymään kansainvälisestä kaupasta siten, että sen talouskasvu ja elintaso vastaavat asetettuja tavoitteita. Tyydytäänkö lyhyen tähtäimen hyvinvoinnin kasvuun vain työtä ja raaka-aineita myymällä vai pyritäänkö pitkällä tähtäimellä konvergenssiin teollisuusmaitten kanssa, joka yhä enemmän edellyttää perinteisten pääomien lisäksi myös tietopääoman saamista.


Väitökset    Tampereen yliopiston tiedotus   Tampereen yliopisto