Yliopistologo VTM Mika Gisslerin epidemiologian alaan kuuluva väitöskirja

"Administrative Registers in Health Research - A Cohort Study of Finnish Children Born in 1987"
(Hallinnolliset rekisterit terveystutkimuksessa - vuonna 1987 syntyneiden suomalaislasten kohorttitutkimus)

tarkastetaan perjantaina 12. helmikuuta 1999 klo 12 Tampereen yliopiston Pinnin kiinteistön Paavo Koli -salissa, osoitteessa Kehruukoulunkatu 1.

Vastaväittäjänä on professori Leiv Bakketeig Odensen yliopistosta Tanskasta. Kustoksena toimii professori Suvi Virtanen.

***

Mika Gissler on syntynyt 10.6.1966 Kotkassa. Hän on valmistunut valtiotieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1989 pääaineenaan kansantaloustiede ja tilastotiede. Hän on ollut Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (Stakes) tilastot ja rekisterit -yksikön tutkija vuodesta 1995 lähtien, mutta tällä hetkellä hän toimii asiantuntijatehtävissä Maailman terveysjärjestön (WHO) Euroopan aluetoimistossa Kööpenhaminassa.

Gisslerin väitöskirja ilmestyy sarjassa Stakes Tutkimuksia / Research Reports 97, Gummerus kirjapaino Oy, Jyväskylä 1999. ISBN 95-33-0771-9 ISSN 1236-0732

Väitöskirjan tilausosoite: Stakes, PL 220, 00531 Helsinki, puh. (09) 39 671, fax (09) 3967 2450, orders@stakes.fi.

Lisätietoja: Mika Gissler, puhelin 040-503 3805, sähköposti: mgi@who.dk


TIIVISTELMÄ

Tuoreen väitöskirjatutkimuksen mukaan vuonna 1987 Suomessa syntyneistä ja vuonna 1994 maassamme yhä asuvista lapsista oli 8,9 prosentilla ollut jokin pitkäaikainen tai vakava sairaus tai tila seitsemään ikävuoteen mennessä. Yleisimpiä terveysongelmia olivat astma (3,4 %), kehitysvammaisuus (1,8 %), epilepsia (0,7 %) ja diabetes (0,3 %). Ennen seitsemän vuoden ikää kohorttiin kuuluvista 60 200 lapsesta kuoli yhteensä 440 lasta (0,7 %).

Tutkimuksen mukaan syntymän ajan ja lapsuuden ajan terveydellä on selvä yhteys. Esimerkiksi pienipainoisena syntyneiden lasten kuolleisuus ensimmäisen elinviikon jälkeen oli kymmenkertainen, ja heillä oli yli kaksi kertaa enemmän pitkäaikaissairauksia kuin normaalipainoisina syntyneillä lapsilla. Yksittäisen lapsen terveyden ennustaminen oli kuitenkin vaikeampaa: 76 prosenttia lapsista, joilla oli ollut jokin terveysongelma syntymähetkellä, oli lapsuudessa terveitä. Vastaavasti 87 prosenttia lapsista, joilla oli jokin lapsuuden ajan pitkäaikainen tai vakava sairaus, oli syntymän aikaan terve. Tämä osoittaa, että valtaosa lapsuuden ajan terveysongelmista johtuu muista syistä kuin syntymähetken terveydestä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös lasten terveyseroja sosiaaliluokittain. Alimman sosiaaliluokan lapsilla oli eniten terveysongelmia, lukuunottamatta kuolleisuutta, astmaa ja diabetesta. Lapsuusajan astma ja diabetes ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä, joten niiden kohdalla sosiaaliluokkaerojen puuttuminen on mielenkiintoista. Joko näiden tautien ilmaantuvuudessa ei ole sosiaaliluokkaeroja tai sitten erot ilmenevät vasta myöhemmällä iällä.

Suurimmat lapsuuden terveyden sosiaaliluokkaerot olivat älyllisessä kehitysvammaisuudessa ja erityisopetuksessa. Työntekijöiden lapsilla oli kaksinkertainen kehitysvammaisuuden riski ylempien toimihenkilöiden lapsiin nähden. Alempien toimihenkilöiden lapset osallistuivat puolestaan kaksi kertaa ja työntekijöiden lapset neljä kertaa useammin erityiskoulutukseen kuin ylempien toimihenkilöiden lapset. Näitä eroja eivät selittäneet sekoittavat taustatekijät eivätkä syntymähetken terveyserot. Niiden taustalla voivat olla biologiset, sosiaaliset tai koulutusjärjestelmään liittyvät syyt.

Tutkimus oli ensimmäinen kohorttitutkimus, jossa terveysseurannassa oli käytetty pelkästään hallinnollisia terveysrekistereitä. Yleensä syntymästä alkavien kohorttitutkimusten tiedonkeruu on työlästä, aikaavievää ja kallista, mutta valmiiksi kerätyn tiedon hyödyntäminen on taloudellisesti paljon houkuttelevampaa. Suomessa rekisteritutkimusten tekoa edistää rekisteriemme hyvä kattavuus ja laadukas tietosisältö. Tutkimuksen perustana oli maamme ensimmäinen koko ikäluokkaa koskeva vastasyntyneitä koskeva tietolähde, vuoden 1987 syntymärekisteri, johon yhdistettiin viiden muun valtakunnallisen terveysrekisterin, erityishuoltopiirien kehitysvammarekisterien ja entisen Uudenmaan läänin kuntien kouluviranomaisten tietoja.


Väitökset    Tampereen yliopiston tiedotus   Tampereen yliopisto