Yliopistologo KL Paula Könnilän kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja

"Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutus muuttuvassa ympäristössä"

tarkastetaan perjantaina 12. helmikuuta klo 12 Tampereen yliopiston Pyynikin kiinteistön juhlasalissa A 311, osoitteessa Pyynikintie 2.

Vastaväittäjänä on professori Leena Kurki Tampereen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Reijo Raivola.

***

Könnilä on syntynyt Porin maalaiskunnassa 19.9.1938. Hän on toiminut apulaistoimistopäällikkönä (henkilöstön ja koulutuksen kehittäminen) Posti-Telessä 1979­92, Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan kokeilukeskuksen työelämähankkeiden kehittämisen johtajana 1993­1996 ja Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan laitoksen sosiaalialan ammatillisen korkeakoulutuksen kehittämisen johtavana yliopettajana 1996­1999.

Könnilän väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis, Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1999. ISBN 951-44-4501-5 ISSN 1455-1616

Väitöskirjan tilausosoite: Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Paula Könnilä, puh. 050 559 3164 (työ), (019) 687 2225 (koti).

 

TIIVISTELMÄ

Väitöskirja kuvaa 1990-luvun sosiaali- ja terveysalan työn ja ammattikorkeakoulutuksen kehittämistä, muutoskokemuksia sekä työelämäyhteyksien toimivuutta ja merkitystä. Tutkimustulokset antavat vastauksia kysymyksiin, minkälaisia vaikutuksia sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutuksen ja työn kehittämismuutoksilla on ollut opettajien, opiskelijoiden ja työelämän asiantuntijoiden työhön ja muutoskokemuksiin sekä miten koulutus on vastannut työelämän tarpeisiin. Mainituista ryhmistä haastateltiin 82 ja kyselyyn vastasi 206 henkilöä.

Tutkimus osoittaa, että ammattikorkeakoulutuksen kehittämistavoitteisiin oltiin parhaiten päästy työelämäläheisyyden alueella. Työelämäyhteyksien toimivuus oli opiskelijoiden oppimiselle keskeinen. Työyhteisöistä saatu palaute opiskelijoiden harjoittelusta oli myönteistä. Opiskelijoiden asiantuntemus, rohkeus ja oma-aloitteisuus ovat lisääntyneet ammattikorkeakoulutuksen myötä. Opiskelijat tuovat työelämään innovaatioita ja henkilöstölle työmotivaatiota. Työelämäyhteyksien hyödyntämistä ja toimivuutta haittasivat työelämän edustajien ajan ja ammattikorkeakoulutukseen liittyvän tiedon puute. Kehittämistavoitteiden toteutumisen edellytyksiä ovat selkeät ohjeet, ymmärrettävät tulostavoitteet ja byrokratian vähentäminen.

Muutosten hallinnalla on kiistämätön vaikutus kehittämistuloksiin. Muutoshallinnan, ammatillisen kasvun ja muutoksiin sitoutumisen ehtoja ovat riittävä tieto kehittämistavoitteista, tavoitteiden ymmärtäminen ja arvostaminen sekä osallistuminen muutosten suunnitteluun. Muutoshallintaan ja sitoutumiseen vaikuttavat myös muutosorientaatio ja työ- tai kouluyhteisön kulttuuri. Muutokset eivät aina olleet hallittuja. Esteinä olivat tiedon puute, väsyminen tai liian kova muutosvauhti. Muutosten vaikutukset ilmenivät toisaalta haasteina, toisaalta pelkona työstä selviytymisestä.

Koulu- ja työyhteisöjen ilmapiiri oli muutoksissa työpaineiden ja epävarmuuden vuoksi joutunut koetukselle. Työnohjausta ja kollegiaalista tukea tarvittiin. Työn välineellistäminen ja välinpitämätön tai vastustava muutosorientaatio ilmenivät muutoksissa, joiden tarkoitus oli epäselvä. Muutoshallinnan vahvistumista, myönteistä ja luovaa muutosorientaatiota sekä ammatillista uusiutumista edistää rohkea, uusien työmenetelmien kokeilu yhdessä työelämän kanssa. Prosessissa syntyy tehokkaampia työtapoja ja palveluja sekä koulutukselle uusia oppimismenetelmiä ja uusiutuvaa ammatillisuutta.

Muutosten toteuttamiselle kyetään löytämään paras ratkaisu sosiaali- ja terveysalojen välisellä yhteistyöllä, opintojen valinnaisuuden lisäämisellä, tutkimuksilla, tiedottamisella ja ottamalla aikalisää muutosten toteuttamiseen. Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutuksen kehittämisessä on huomioitava yhä vahvemmin molempien alojen muuttuva työ ja työympäristö. Ihmisen hyvinvointia tuottava uusiutuva ammatillisuus mahdollistuu vain työn ja koulutuksen kiinteässä kontekstissa. Hallitulla muutoksella ja yksilöiden hyvinvoinnilla on keskeinen vaikutus ammatillisuuden, muutosorientaatioiden sekä sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutuksen kehittämiseen.


Väitökset    Tampereen yliopiston tiedotus   Tampereen yliopisto