YliopistologoTHM Päivi Karttusen hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja

Tietoa hoitotyön toimintaan: Sairaanhoidon opiskelijoiden käsityksiä tiedosta ja tiedon suhteista toimintaan

tarkastetaan perjantaina 5.3.1999 klo 12 Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen B-rakennuksessa, osoitteessa Medisiinarinkatu 3.

Vastaväittäjänä on dosentti Arja Isola Kuopion yliopistosta. Kustoksena toimii professori Marita Paunonen.

***

Karttunen on syntynyt Kankaanpäässä 14.11.1956. Hän on valmistunut terveydenhuollon maisteriksi Tampereen yliopistosta 1989.

Karttusen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis, Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1999. ISBN 951-44-4517-1 ISSN 1455-1616

Väitöskirjan tilausosoite: Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Päivi Karttunen, puh. (03) 245 2222 (työ), (03) 345 3343 (koti).

TIIVISTELMÄ

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata sairaanhoidon opiskelijoiden käsityksiä tiedosta ja tiedon suhteista käytännön hoitotyön toimintaan. Keskeisenä tavoitteena oli tuottaa tietoa sairaanhoitajien koulutuksen kehittämiseksi. Tutkimukseen osallistui 38 sairaanhoidon opiskelijaa. Heistä osa oli opintojensa alussa, osa opintojensa keskivaiheilla ja loput valmistuvia opiskelijoita. Kaksitoista opiskelijaa osallistui tutkimukseen sekä opintojensa alussa että lopussa. Tutkimus oli laadullinen ja aineisto analysoitiin käyttäen fenomenografista menetelmää.

Tutkimustuloksista kävi ilmi, että samassa vaiheessa opiskelevilla oli hyvin erilaisia käsityksiä siitä, minkä vuoksi he tietoa hankkivat. Osa opiskelijoista oli kriittisiä, itsenäisiä tiedon hankkijoita, jotka pystyivät joustavasti hyödyntämään tietoa hoitaessaan potilasta. Toinen ääripää muodostui käsityksistä, joissa opiskelijat tukeutuvat auktoriteetteihin ja arvostavat tietoa vain, jos se voidaan suoraan soveltaa käytäntöön. Heille oli ominaista myös asioiden näkeminen joko oikeina tai väärinä.

Sairaanhoitajaksi opiskelevat tunnistivat tarvitsevansa paljon erilaista tietoa. Opiskelijat kuvasivat "tietää että" -tietoa, menettelytapatietoa, tietoa potilaasta, kokemuksen kautta syntyvää tietoa, eettistä tietoa, tietoa itsestä / itsetuntemusta ja luontaista tietoa. Lisäksi kuvattiin opiskeluun liittyvää merkityksetöntä tietoa, jonka tärkeyttä ei aina ymmärretty. Kukin tiedon laji sisälsi lisäksi erilaisia kehitystasoja. Osa opiskelijoista tiedosti, että esitetyistä tiedon lajeista muodostuu se jatkuvasti kokemusten kautta kehittyvä tietokokonaisuus, jonka varassa he potilasta hoitaessaan toimivat. Tuloksissa oli myös viitteitä siitä, että esimerkiksi kokemuksellisessa tiedossa ei tapahtunut juurikaan muutosta koulutuksen aikana. Monipuolisen ja toimivan tietoperustan kehittämiseksi koulutuksen aikana on syytä edelleen kehittää ja tutkia uusia opetus- ja oppimismetodeita oppimisen tehostamiseksi myös perinteisessä luokkaopetuksessa ja käytännön harjoittelussa. Käytännön harjoittelua opiskelijat pitivät erityisen tärkeänä, koska vasta silloin tieto asettuu oikeisiin mittasuhteisiin.

Niinkutsutun teoreettisen tiedon merkityksen opiskelijat käsittivät eri tavoin. Osalle opiskelijoista teoreettinen tieto on tavallaan apuväline, joka mahdollistaa omien toimintakäytäntöjen luomisen. Toinen ryhmä opiskelijoista käsitti sen perustana, johon toiminnassa voi tukeutua. Kolmas ryhmä opiskelijoista ei sen sijaan osannut oikein hyödyntää teoreettista tietoaan käytännössä. Tässä ryhmässä oli sekä alku- että loppuvaiheen opiskelijoita.

Tulosten perusteella voidaan myös todeta, että sairaanhoitajakoulutuksessa opiskelijat tarvitsevat osin hyvin yksilöllistäkin ohjausta, jotta he pystyvät kehittämään toimivan tietoperustan, jonka varassa he pystyvät hoitamaan potilasta yksilöllisesti ja hyvän hoidon kriteerit täyttäen.


Väitökset    Tampereen yliopiston tiedotus   Tampereen yliopisto