Yliopistologo

KM Juhani Kulmalan kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja

Benchmarking ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen toiminnan kehittämisen välineenä

tarkastetaan perjantaina 21.5.1999 Hämeenlinnan ammatillisen opettajakorkeakoulun auditoriossa, osoitteessa Korkeakoulunkatu 6.

Vastaväittäjänä toimii dosentti Paula Kyrö Helsingin yliopistosta. Kustoksena on professori Pekka Ruohotie.

***

Kulmala on syntynyt Helsingissä 26.8.1963. Hän on valmistunut kasvatustieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta 1990 ja suorittanut Master of Education -tutkinnon Toronton yliopistossa 1993. Kulmala on toiminut projektitutkijana Tampereen yliopiston Ammattikasvatuksen tutkimuskeskuksessa 1996-98.

Kulmalan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis, Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1999. ISBN 951-44-4569-4 ISSN 1455-1616

Väitöskirjan tilausosoite: Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Juhani Kulmala, puh. (09) 814 1451 (työ), 040 514 0348 (koti).

 

TIIVISTELMÄ

Tutkimuksessa on selvitetty, millaisia käsityksiä ja kokemuksia aikuiskoulutuskeskusten henkilöstöllä on benchmarking-toiminnasta. Benchmarking-tekijöiden lisäksi on mitattu benchmarking-toiminnalle yksilöllisiä ja organisatorisia edellytyksiä luovia tekijöitä. Sellaisia ovat organisaatioon ja työhön sitoutuminen, työn haasteellisuus, tiimiprosessien hallinta, henkilöstön ohjaus ja laadunhallinta. Tältä pohjalta on pyritty arvioimaan benchmarking-toiminnan mahdollisuuksia aikuiskoulutuskeskusten kehittämistyössä.

Kyselytutkimukseen vastanneista 38 % ilmoitti tuntevansa benchmarking-käsitteen, mutta ainoastaan 18 %:lla oli kokemusta benchmarking-toiminnasta. Henkilöstöryhmien välillä havaittiin eroja mm. koulutustason mukaan benchmarking-toiminnan mahdollisuuksissa. Mitä korkeampi on koulutustaso, sitä suuremmiksi arvioidaan benchmarking-toiminnan mahdollisuudet.

Yhdelle aikuiskoulutuskeskuksen koulutusosastolle perustettiin työtehtävien mukainen benchmarking-tiimi, joka toteutti benchmarking-prosessin. Benchmarkingin avulla pyrittiin erityisesti kehittämään tiimityötä. Keskeinen prosessin osa oli vierailun järjestäminen benchmarking-partnerina toimivaan yritykseen. Benchmarking-prosessin seurauksena koulutusosaston tiimityökäytännöissä ja asiakassuhteiden hallinnassa alettiin soveltaa uusia toimintatapoja.

Tutkimuksen tulosten valossa benchmarkingia voidaan pitää tarkoituksenmukaisena välineenä aikuiskoulutuskeskusten kehittämistyössä. Oppilaitoskohtaisten, oppilaitosten välisten ja oppilaitosten sekä muiden organisaatioiden välisten vertailujen avulla saadaan kartoitetuksi toimivia käytäntöjä. Näiden soveltaminen omaan toimintaan on haasteellista, ja vertailusta saatavat hyödyt voivat olla merkittäviä. Tutkimuksessa on esitetty käytännön malli benchmarkingin viemiseksi ammatillisiin aikuiskoulutuskeskuksiin.


Väitökset    Tampereen yliopiston tiedotus   Tampereen yliopisto