Yliopistologo

Ekonomi Juha Oksasen kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja

Poliisistako professio koulutusjärjestelmää muuttamalla? Poliisiammattikorkeakoulun tulo Suomeen osana päällystökoulutuksen uudistamista

tarkastetaan perjantaina 28.5.1999 klo 12 Tampereen yliopiston Pyynikin kiinteistön juhlasalissa A 311, osoitteessa Pyynikintie 2.

Vastaväittäjänä toimii dosentti Paula Kyrö Helsingin yliopistosta. Kustoksena on professori Reijo Raivola.

***

Oksanen on syntynyt Loimaalla 8.7.1971. Hän on valmistunut ekonomiksi Vaasan yliopistosta 1994. Oksanen on toiminut tutkijana ja sivutoimisena opettajana Tampereen yliopistossa 1995-1998.

Oksasen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis, Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1999. ISBN 951-44-4580-5 ISSN 1455-1616

Väitöskirjan tilausosoite: Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Juha Oksanen, puh. 040 556 6671.

TIIVISTELMÄ

Tutkimuksessa kuvataan suomalaisen poliisipäällystökoulutuksen kehitystä 1970-luvulta eteenpäin sekä ennen kaikkea niitä taustoja ja vaiheita, jotka johtivat poliisiammattikorkeakoulun perustamiseen sekä siihen läheisesti liittyviin koulutusrakenteiden ja virkapätevyysvaatimusten muutoksiin. Lisäksi kuvataan uudistuksen keskeisimmistä osa-alueista merkittävissä intressiryhmissä esitettyjä käsityksiä ja mielipiteitä. Kuvaus keskittyy ennen kaikkea uudistuksen valmisteluun vuosina 1995-1997.

Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja professioajatteluun läheisesti tukeutuva. Professioajattelussa etsitään alati uusia ja muuttuvaa yhteiskuntaa entistä paremmin kuvaavia näkökulmia, joskin laajalti yhä pinnalla ovat professiotutkimusten eri valtavirtasuuntauksissa perinteisesti painotetut ydinalueet. Keskeisenä päämääränä tutkimuksessa on ymmärtää koulutusuudistusta poliisin usein korostetun professionalisaatiopyrkimyksen kautta. Tähän pyrkimykseen on usein olennaisena osana liitetty halu uudistaa koulutusta. Kuitenkin poliisi on nähty professioajattelussa varsin omaleimaisena ja ominaisuuksiltaan ongelmallisenakin ammattikuntana.

Tulkitsemalla haastatteluaineistoja ja kirjallisia dokumentteja on tarkoitus mahdollisimman tarkasti ja todenperäisesti hahmottaa, mistä eri tekijöistä uudistus kumpuaa ja millainen kehityskulku on käyty läpi ennen kuin on käytännössä voitu ottaa uuden järjestelmän ensiaskeleet. Kokonaistulkintaa helpottaa se, että vaikkakin eri aineistotyypeille lähtökohtaisesti on annettu eri tehtävät ja asetettu eri tavoitteet, niiden pohjalta on löydettävissä merkittäviäkin keskinäisiä yhteneväisyyksiä. Tämä vahvistaa eri aineistotyyppien eritellyn kuvauksen pohjalta tehtyjä tulkintoja.

Intressi- ja viiteryhmien merkitys tutkimuksessa on vahva. Eri avainhenkilöiden muodollisesti edustamia intressiryhmiä käytetään aineistojen tulkinnassa eksplikoituina apuvälineinä. Lisäksi on selvästi nähtävissä myös intressiryhmiin osittain liittyviä, mutta niiden muodolliset rajat laajalti ylittäviä viiteryhmiä. Viimeksi mainitut koostuvat koulutusuudistuksen ydinasioista keskenään hyvin samankaltaisia mielipiteitä ja käsityksiä ilmaisevista henkilöistä. Viiteryhmien syntyä on vaikea tarkasti ajoittaa uudistuksen käytännön valmisteluun ja/tai jo sitä edeltäneisiin vaiheisiin. Useissa keskeisissä tulkinnallisissa osa-alueissa eri viiteryhmiin kuuluvien henkilöiden käsitykset poikkeavat toisistaan merkittävästi.

Tutkimuksen pohjalta vahvistuu käsitys poliisiammattikunnan ongelmallisesta asemasta professiokentällä ja -ajattelussa. Poliisia olisikin ilmeisesti tarkasteltava hyvin omaleimaisena ammattikuntana. Olisi myös pyrittävä rakentamaan toisaalta poliisiin ja toisaalta kokonaisuudessaan muuttuvaan työelämään entistä paremmin soveltuvia professionaalisia ymmärrys- ja kuvausvälineitä. Lisäksi on mainittava erikseen ne voimakkaat vihjeet, joita tutkimus antaa mittavan rakenteellisen koulutusuudistuksen vaikeudesta ja monimutkaisuudesta sekä erityisesti poliisialaa koskevasta, uudistukseen liittyvästä erilaisiin periaatteisiin, ideologioihin ja toiminnallisiin reviireihin pohjautuvasta edunvalvonnallisesta taistelusta.

Avainsanat: poliisi, poliisiammattikorkeakoulu, poliisikoulutus, professio, professionalisaatio, päällystökoulutus


Väitökset    Tampereen yliopiston tiedotus   Tampereen yliopisto