Yliopistologo

LL, VTM Päivi Hämäläisen kansanterveystieteen, erityisesti terveydenhuollon hallinnon alaan kuuluva väitöskirja

Home Respiratory Care. Implementation of Policy and Practice (Toimintapolitiikan ja hoitokäytäntöjen toteutuminen hengityshoidoissa)

tarkastetaan perjantaina 28.5.1999 klo 12 Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksella, osoitteessa Medisiinarinkatu 3.

Vastaväittäjänä on dosentti, johtaja, ylilääkäri Hannu Puolijoki Tampereen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Arja Rimpelä.

***

Hämäläinen on syntynyt Helsingissä 29.9.1955. Hän on valmistunut Helsingin yliopistosta lääketieteen lisensiaatiksi 1981 ja valtiotieteen maisteriksi 1996. Hämäläinen on toiminut tutkijana Terveydenhuollon Lähipalvelusäätiössä 1996-1998 ja projektikoordinaattorina Hengitys ja Terveys ry:ssä 1998 lähtien.

Hämäläisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis, Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1999. ISBN 951-44-4586-4 ISSN 1455-1616

Väitöskirjan tilausosoite: Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Päivi Hämäläinen, puh. (09) 4542 1266 (työ), (03) 376 1368 (koti).

 

TIIVISTELMÄ

Yleisten kansantautien kuten keuhkoahtaumataudin, astman ja uniapneataudin vaikeita muotoja sekä joitain harvinaisia sairauksia hoidetaan hengityshoitolaitteilla, joita ovat happilaitteet, lääkesumuttimet, ylipainehengityslaitteet ja respiraattorit. Tutkimuksen mukaan potilaita on noin 10 000. Näiden potilaiden hoidon kustannukset muodostavat merkittävän osan mainittujen kansantautien kokonaishoitokustannuksista. Suomen väestörakenteen muuttuessa vaikeita tautimuotoja tulee esiintymään yhä useammin. Terveydenhuollossa tarvitaan hyvää organisaatiokykyä ja osaamista, jotta tästä haasteesta selvitään.

Tutkimus kuvaa hengityshoitolaitepalvelujen organisaation ja selvittää, miten Suomen terveydenhuoltolainsäädäntö, kansallinen terveyspolitiikka ja hoitokäytännöt ovat toteutuneet. Toimeenpanotutkimuksen menetelmät sopivat hyvin terveydenhuollon toiminnan arviointiin. Tämä on tutkimuksen päätulos, joka on sovellettavissa myös muiden hoitokokonaisuuksien arviointiin.

Hengityshoitopalvelujen osalta saatiin esiin useita selkeitä ongelmia, joihin puuttumalla voidaan parantaa laatua ja tavoitteiden toteutumista. Palvelujärjestelmä toimii, sillä kaikki sairaanhoitopiirit tuottavat hengityshoitopalveluja. Alueelliset erot ovat kuitenkin huomattavia. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyössä on puutteita. Lain edellyttämä laitteiden luettelointi puuttuu osalta laitteiden lainaajia kokonaan eikä muuallakaan voida selvittää kaikkien laitteiden nykyistä olinpaikkaa. Säännöllisiä huoltoja ei ole aina tehty, esimerkiksi joka viides lääkesumutin on huoltamatta. Myös laiteturvallisuusohjeiden antamisessa on puutteita. Terveydenhuoltohenkilöstö tuntee laiteturvallisuuslait huonosti. Joka kymmenes happipotilas tupakoi, vaikka tupakointi tekee hoidon tehottomaksi ja aiheuttaa tapaturmavaaran. Osa hengityshoidon käyttäjistä ei ole mielestään saanut riittävästi osallistua hoitonsa päätöksentekoon. Potilailla on myös liikkumisen, muun päivittäisen selviytymisen ja sosiaalisen kanssakäymisen esteitä. Happihoito häiritsee päivittäistä elämää eniten. Happihoitopotilaista vain kolmanneksella on laite, jonka kanssa voi liikkua kodin ulkopuolella.


Väitökset    Tampereen yliopiston tiedotus   Tampereen yliopisto