Yliopistologo

FM Jouni Enqvistin kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja

Oppimisen intoa verkkotyöskentelyssä: Opettajaopiskelijoiden verkkotyöskentelyn kehittyminen ammatillisessa opettajankoulutuksessa

tarkastetaan 10.6.1999 klo 12 Hämeenlinnan ammatillisen opettajakorkeakoulun auditoriossa, osoitteessa Korkeakoulunkatu 6.

Vastaväittäjänä on professori Sanna Järvelä Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Jarkko Leino.

***

Enqvist on syntynyt Padasjoella 10.4.1955. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon Padasjoen yhteiskoulussa 1974 ja valmistunut filosofian maisteriksi Helsingin yliopistossa 1979. Enqvist on toiminut Helsingin yliopiston I normaalikoulussa matematiikan pt. tuntiopettajana ja vs. lehtorina 1982-1985, Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen täydennyskoulutusyksikössä koulutussuunnittelijana 1987-1991 ja Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa tietotekniikan didaktiikan yliopettajana 1991 lähtien.

Enqvistin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis, Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1999. ISBN 951-44-4592-9 ISSN 1455-1616

Väitöskirjan tilausosoite: Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Jouni Enqvist puh. (03) 6461 (työ), (03) 616 6439 (koti).

TIIVISTELMÄ

Tulevaisuuden yhteiskunnasta puhutaan interaktiivisena tietoyhteiskuntana, jonka toteutumiseen maailmanlaajuinen tietoverkko antaa mahdollisuuksia. Verkkoympäristö tulisi näin ollen saada luonnolliseksi toiminta- ja oppimisympäristöksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kehittää opettajaopiskelijoiden verkkotyöskentelyn osaamista, verkkolukutaitoa siten, että he pystyvät ohjaamaan omia opiskelijoitaan verkkoympäristön tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen hyödyntämiseen.

Verkkotyöskentelyn kehittäminen tutkimusprosessin aikana perustui konstruktivistiseen oppimisnäkemykseen. Opettajaopiskelijat rakensivat tutkimusprojektissa opettajankoulutukseen kuuluvan, oppimisympäristöjä käsittelevän laajan oppimistehtävän WWW-muodossa Internet-verkkoon. Verkkotyöskentelyn oppimisessa ja sen ohjaamisessa korostuivat yhteistoiminnallisuus, oppijan lähikehityksen vyöhykkeellä toimiminen ja oppimisen tarkoituksenmukainen ja oikea-aikainen tukeminen sekä oman toiminnan reflektointi. Tutkimuksellinen lähestymistapa oli toimintatutkimus. Tutkimukseen osallistujat (n=35) olivat keski-iältään 37-vuotiaita, eri ammattialoja edustavia, koulutustaustoiltaan hyvin erilaisia opettajan pätevyyttään suorittavia opiskelijoita. Tietoa opettajaopiskelijoiden verkkotyöskentelyn kehittymisestä hankittiin havainnoimalla, haastattelemalla, avoimilla kyselyillä ja oppimispäiväkirjoja analysoimalla.

Tutkimusprosessin päätyttyä opiskelijat arvioivat verkkotyöskentelyosaamisensa kehittyneen huomattavasti; he kehittyivät verkkotyöskentelyn perusvalmiuksissa selvästi lähtötilanteeseen verrattuna. Internet-työskentelykokemukset tekivät tietokoneen ja verkon todelliseksi oppimisen välineeksi. Verkko toimintaympäristönä ja sen tarjoamat erilaiset työskentelymahdollisuudet alkoivat avautua opiskelijoille melko hyvin. Opettajaopiskelijat suhtautuivat verkkotyöskentelyn oppimiseen positiivisesti ja innostuneesti koko tutkimusprosessin ajan. Heidän toimintakykyisyyden tunteensa Internet-ympäristössä kohosi projektissa huomattavasti ja he tunsivat vapautuneensa toimimaan täysivaltaisesti tulevina opettajina ja tietoyhteiskunnan kansalaisina. Opettajaopiskelijat oivalsivat uuden tieto- ja viestintätekniikan tuomia mahdollisuuksia oppimiseen ja opettajan työhön. He oppivat soveltamaan ja hyödyntämään verkkotyöskentelyä niin, että he pystyvät toimimaan tällaisissa oppimisympäristöissä monien tietoteknisesti taitavien opiskelijoittensa kanssa. He ymmärsivät, että opettaja ei enää selviydy työssään ilman verkko-osaamista. Tutkijaopettajalle rakentui projektin kuluessa kuva onnistuneesta oppimis- ja opetusprosessista verkkoympäristössä, joka muotoutui intohimoisen oppimisen malliksi.

Projektissa onnistuttiin johdattamaan opettajaopiskelijat tieto- ja viestintätekniseen maailmaan ja verkkolukutaidon hallintaan. Käytännön työskentely todellisessa opettajan työssä on vain vahvistanut tutkimukseen osallistujien ajatuksia projektissa opittujen asioiden tärkeydestä. Tämä kävi ilmi selkeästi puoli vuotta projektin jälkeen suoritetussa seurantakyselyssä.

Tutkimus osoitti selvästi, että verkkoympäristöä ei pystytä hyödyntämään oppimisessa ja vuorovaikutuksessa ilman riittävää verkkolukutaitoa. Verkkokulttuurin ja sen työskentelytapojen omaksuminen edellyttää intensiivistä ja aktiivista oppimisprosessia sekä aluksi opettajan antamaa hyvää ohjausta. Opettajankoulutuksessa ei voida ohittaa näitä tuloksia merkityksettöminä.


Väitökset    Tampereen yliopiston tiedotus   Tampereen yliopisto