Yliopistologo

LL Sari Iltasen lastentautien alaan kuuluva väitöskirja

Markers of Coeliac Disease Latency (Latentin eli kehittymässä olevan keliakian ennustetekijät)

tarkastetaan 18.6.1999 klo 12 Finn-Medin auditoriossa, osoitteessa Lenkkeilijänkatu 6.

Vastaväittäjänä on dosentti Erkki Savilahti Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Markku Mäki.

***

lltanen on syntynyt Porissa 3.9.1968. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon Porin Kuninkaanhaan lukiossa 1987 ja valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta 1995. Iltanen on toiminut terveyskeskuslääkärinä Satakunnan alueen terveyskeskuksissa. Lisäksi hän on työskennellyt apulaislääkärinä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa lastentautien ja iho- ja sukupuolitautien klinikoilla.

Iltasen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis, Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1999. ISBN 951-44-4604-6 ISSN 1455-1616

Väitöskirjan tilausosoite: Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

TIIVISTELMÄ

Keliakia on yleisin lapsuusiän ravintoaineiden imeytymishäiriöön johtava sairaus Suomessa, ja sen esiintyvyyden arvioidaan olevan maassamme jopa 1:100. Keliakia on tauti, jossa viljan valkuainen gluteeni aiheuttaa ohutsuolen nukan tyypillisen vaurion. Keliakian klassiseen taudinkuvaan kuuluvat mm. ripulitaipumus, löysät ulosteet, oksentelu ja painonlasku. Keliakian kliininen kuva on muuttunut viime vuosien aikana. Tauti voi olla oireeton eli piilevä tai oireet ovat vaihtelevia ja hyvin lieviä. Keliakia voi olla myös latentti, jolloin limakalvovaurio kehittyy vasta myöhemmin. Tauti diagnosoidaan useimmiten vasta koulu- ja murrosiässä.

Gluteenittoman dieetin aikana suolen limakalvovaurio paranee ja potilaiden oireet katoavat. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ollut latenttien tautimuotojen tunnistaminen. Tavoitteena onkin ollut laajentaa keliakiakäsitettä siten, että osoitetaan tietyn perimän omaavien potilaiden kuuluvan ns. "keliakiaperheeseen" eli riskiryhmään, silloin seerumissa on yleensä autovasta-aineita vaikka ohutsuolen limakalvorakenne on vielä normaali. "Terveen" ohutsuolen limakalvolta on etsitty markkereita, jotka kertovat keliakian olevan kehittymässä. Taudin varhainen toteaminen onkin tärkeää, sillä aikuisilla ja vanhuksilla hoitamattomaan keliakiaan liittyy kohonnut riski sairastua syöpään ja luukatoon.

Tutkimuksissa havaittiin keliakian kehittymistä ennustavia markkereita ja markkeriyhdistelmiä, jotka ovat käyttökelpoisia keliakian diagnostiikassa taudin varhaisessa toteamisessa. Kliinisesti tärkeä havainto tutkimuksessa oli myös se, että Sjögrenin syndroomaa sairastavilla potilailla esiintyy vähäoireista ja oireetonta keliakiaa, joka voidaan löytää verestä määritettävien vasta-ainetutkimusten avulla. Tutkimustulosten mukaan Sjögrenin syndrooma näyttäisikin olevan yleisin autoimmuunitauti keliaakikoilla.


Väitökset    Tampereen yliopiston tiedotus   Tampereen yliopisto