Yliopistologo

LL Merja Viikin syöpäepidemiologian alaan kuuluva väitöskirja

Predictive value of cervical cancer screening results on subsequent cancer: implications for health care (Kohdunkaulasyövän seulontalöydösten merkitys syövän ennustetekijöinä)

tarkastetaan 17.9.1999 klo 12 terveystieteen laitoksen luentosalissa, osoitteessa Medisiinarinkatu 3.

Vastaväittäjänä on professori Anthony Miller (Deutsches Krebsforschungszentrum, Heidelberg). Kustoksena toimii professori Matti Hakama.

***

Viikki on syntynyt Oulussa 13.5.1971. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon Seinäjoen lukiossa 1991 ja valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta 1997.

Viikin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis, Vammalan kirjapaino Oy, Vammala 1999. ISBN 951-44-4644-5, ISSN: 1455-1616

Väitöskirjan tilausosoite: Virtuaalinen kirjakauppa Granum tai
Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Merja Viikki, memekl@uta.fi.

 

TIIVISTELMÄ

Kohdunkaulasyöpä on toiseksi yleisin naisten syöpä maailmassa. Vuodesta 1992 lähtien kohdunkaulasyövän ilmaantuvuus on suurentunut Suomessa. Sama ilmiö on havaittu useissa muissakin länsimaissa.

Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida kohdunkaulasyövän joukkoseulonnan vaikuttavuutta. Erityisesti tarkoituksena oli arvioida ja löytää keinoja riskiryhmäseulonnan kehittämiseen (riskiryhmäseulonnalla tarkoitetaan sellaisten naisten, joilla on korkeasta syöpävaarasta kertovia tekijöitä, seulomista normaalia tiheämmin välein). Tämä toteutettiin arvioimalla kohdunkaulan ja muiden gynekologisten syöpien vaaraa sellaisen Papa-kokeen (luokka II-V) jälkeen, joka kudosnäytevarmennuksessa osoittautui ei-pahanlaatuiseksi sekä erilaisten gynekologisten vuoto-oireiden ja gynekologisten infektioden jälkeen. Lisäksi tutkittiin Suomessa käytettävän viiden vuoden seulontavälin riittävyyttä. Tämä tehtiin arvioimalla normaaliin Papa-koetulokseen (luokka I) liittyvän suojavaikutuksen ajallista kestoa ja määrää.

Tutkimusaineistomme koostui yli 100 000 naisesta, jotka osallistuivat kohdunkaulasyövän joukkoseulontaan vuosina 1971–1990. Seurasimme syövän ilmaantuvuutta näillä naisilla vuoden 1994 loppuun asti.

Papa-koe (luokka I) on hyvä ja suojavaikutukseltaan pitkäkestoinen ennustetekijä: invasiivisen (kudokseen syvälle tunkeutuneen) kohdunkaulasyövän vaara oli alentunut yli 10 vuoden ja preinvasiivisen (kudokseen syvälle tunkeutumattoman) syövän vaara yli viiden vuoden ajan. Suomessa käytössä oleva viiden vuoden seulontaväli on siis riittävä.

Naisilla, joilla on Papa-koe luokka II-V, on merkittävästi suurentunut riski saada kohdunkaulasyöpä pitkän seuranta-ajan kuluessa, vaikka alkuperäistä Papa-koetta seurasi kudosnäytevarmennus, jossa ei mitään pahanlaatuista havaittu: invasiivisen syövän vaara oli tällöin 2.2 (Papa-luokka II) – 19 (Papaluokka V)-kertainen ja preinvasiivisen syövän vaara oli 3.0 (Papa-luokka II) – 20 (Papaluokka V) -kertainen verrattuna normaaliväestöön.

Papa-koe ei sovellu muiden gynekologisten syöpien kuin kohdunkaulasyövän seulontaan. Kuitenkin naisilla, joilla Papa-koe on luokkaa III-V, on myös suurentunut emätin- ja ulkoisten sukuelinten syöpävaara. Vuoto-oireiden merkitys kohdunkaulasyövän vaaratekijänä on pienentynyt eikä tutkimuksessamme havaittu suurentunutta syöpävaaraa, silloin kun seuranta-aika on pitkä. Gynekologisista infektioista ihmisen papillomavirus-, herpes- ja trikomonasinfektioihin liittyi suurentunut kohdunkaulasyöpävaara.

Suurin osa kohdunkaulasyövistä estetään tai löydetään varhaisessa vaiheessa joukkoseulonnoissa. Naisia, joilla on Papaluokka II-V/ gynekologisia vuoto-oireita/ gynekologinen infektio, on 10% seulotuista. Noin 30% invasiivisista kohdunkaulasyövistä löytyy näiltä naisilta viiden vuoden seulontavälillä. Näiden naisryhmien seulontaa normaalia tiheämmällä aikavälillä tulee edelleen jatkaa; kohdunkaulasyövän ilmaantuvuutta kyettäisiin alentamaan jopa 30% kiinnittämällä huomiota näihin naisryhmiin. Lisäksi ilmaantuvuutta voitaisiin alentaa nostamalla joukkotarkastukseen osallistuvien naisten määrää, koska 40% invasiivista kohdunkaulasyövistä löydetään seulontoihin osallistumattomilta naisilta, joita naisväestössä on noin 30%.


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto