Yliopistologo

KL Tarmo Valkosen kansantaloustieteen alaan kuuluva väitöskirja

The Finnish Corporate and Capital Income Tax Reform: A General Equilibrium Approach (Suomen yritysverotuksen ja pääomatulojen verotuksen uudistus yleisen tasapainon mallin näkökulmasta)

tarkastetaan 19.11.1999 klo 12 Tampereen yliopiston Attilan kiinteistön luentosalissa B 660, osoitteessa Yliopistonkatu 38.

Vastaväittäjänä on professori Vesa Kanniainen (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Jouko Ylä-Liedenpohja.

***

Valkonen on syntynyt Laukaassa 14.2.1958. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon Laukaan Lukiossa 1977 ja valmistunut kauppatieteiden lisensiaatiksi 1991 Jyväskylän yliopistosta. Valkonen on ollut assistenttina Jyväskylän yliopistossa vuonna 1982. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa hän on toiminut tutkimusassistenttina ja tutkijana vuosina 1983-1989, ennustepäällikkönä vuosina 1990-1994, tutkijana 1994-1999 ja tutkimusohjaajana vuodesta 1999 lähtien.

Valkosen väitöskirja ilmestyy ETLAn A-sarjassa, Taloustieto, Vantaa 1999. ISBN 951-628-306-3, ISSN 0356-7435. Ilmestyy myös sähköisenä ETLA:n A-sarja; 29.

Väitöskirjan tilausosoite: Taloustieto Oy, Lönnrotinkatu 4 B 00120 Helsinki, puh. 09-609900, sähköposti: tilaukset@taloustieto.fi

Lisätietoja: Tarmo Valkonen, (09) 6099 0258 (työ), (09) 566 5214 (koti), tarmo.valkonen@etla.fi

 

TIIVISTELMÄ

Tutkimuksessa tarkastellaan Suomessa 1990-luvun vaihteessa toteutetun pääomatulojen verotuksen uudistamisen vaikutuksia kansantalouteen ja kotitalouksien hyvinvointiin.

Verouudistuksen vaikutukset investointeihin ja yritysten markkina-arvoon ovat yritysten käyttäytymistä kuvaavien teorioiden näkökulmasta mahdollisesti hyvin suuret. Samalla ne ovat kuitenkin sikäli epäselvät, että lopputulos riippuu olennaisesti yritysten reaktioista verotuksen luomiin voitonjako- ja investointikannusteisiin. Tutkimuksessa osoitetaan, että jos rahoituspolitiikkaa muutetaan suosimaan osingonjakoa ja osakeanteja, kuten uudistuksen tarkoitus oli, pääomakustannukset alenevat ja pääomakantaa voidaan kasvattaa. Myös yritysten osakemarkkina-arvo nousee jonkin verran.

Jos toisaalta yritykset pysyvät aiemmassa politiikassaan ja rahoittavat investoinnit pidätetyillä voitoilla, pääomakanta ei juuri muutu, mutta yritysten arvo ja uudistuksen aikaan osakkeita omistaneiden varallisuus maksimoituvat. Yritysten arvon nousun taustalla on osinkojen verotuksen keveneminen, joka nostaa heti osakkeiden arvoa. Kustannus tästä koituu tulevien sukupolvien maksettavaksi alhaisempien verotulojen muodossa. Toistaiseksi ei tiedetä missä määrin yritykset kumpaakin politiikkaa noudattavat pitkällä aikavälillä.

Toinen keskeinen elementti verouudistuksessa oli kotitalouksien säästämisen verotuksen kiristyminen. Tämä on tutkimuksen mukaan erityisen ongelmallista, koska samaan aikaan kotitalouksien varallisuuden arvo nousi. Kun todellinen varallisuus on paljon suurempi kuin mitä on haluttua säästämiskannusteiden näkökulmasta, kulutusta lisätään voimakkaasti. Säästäminen ei silloin enää riitä investointien rahoitukseen ja kansantalous velkaantuu ulkomaille. Velkaantuminen puolestaan heikentää tulevien sukupolvien hyvinvointia velanhoitomenojen muodossa.

Johtopäätös tutkimuksesta onkin, että pääomatulojen verouudistus, sillä tavoin kuin se on tässä tutkimuksessa käsitelty, toteutettiin tavalla joka pitkällä aikavälillä heikentää hyvinvointia. Lopputulos johtuu ennenkaikkea säästämisen vähenemisestä, mutta sitä heikentää edelleen se, jos yritykset eivät siirrä investointien rahoitustaan pidätetyistä voitoista enemmän osakeantien suuntaan.

On korostettava sitä, että tässä tutkimuksessa tarkasteltiin verouudistusta vain veroasteiden muutosten kautta. Mukaan ei voitu ottaa niitä mahdollisesti hyvinkin suuria tehokkuusvoittoja, joita syntyi verotuksen yksinkertaistumisesta ja yhtenäistymisestä. Tutkimusvälineenä käytettiin ETLAssa rakennettua yleisen tasapainon numeerista mallia (FOG).

Tutkimustulokset osoittavat muun muassa sen, että verouudistuksia suunniteltaessa on otettava huomioon huolellisemmin talouden toimijoiden reaktiot verotuksen aiheuttamiin kannusteisiin. Tutkimusvälineen kehittäminen edelleen olisi tarpeen, jotta saataisiin luotettavammin arvioitua määrällisiä vaikutuksia. Mielenkiintoisena lisätutkimuksen aiheena on verouudistuksen kanssa samaan aikaan toteutetun rahoitusmarkkinoiden vapauttamisen vaikutusten ottaminen mukaan analyysiin.


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto