Yliopistologo

LL Taina Hasanin iho- ja sukupuolitautien alaan kuuluva väitöskirja

The role of ultraviolet radiation in lupus erythematosus and polymorphous light eruption. Epidemiological and immunological studies (Ultraviolettisäteily lupus erythematosuksessa ja monimuotoisessa valoihottumassa. Epidemiologisia ja immunologisia tutkimuksia)

tarkastetaan 20.11.1999 klo 12 Finn-Medin auditoriossa, osoitteessa Lenkkeilijäntie 6.

Vastaväittäjänä on professori Aarne Oikarinen (Oulun yliopisto). Kustoksena toimii professori Timo Reunala.

***

Hasan on syntynyt Suoniemellä 13.9.1954. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon Nokian yhteiskoulussa 1973 ja valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Turun yliopistosta 1980 ja ihotautien erikoislääkäriksi Turun yliopistosta 1989. Hasan on toiminut apulaislääkärinä Turun Yliopistollisen Keskussairaalan ihotautiklinikkalla 1984-1988 ja vt erikoislääkärinä Kanta-Hämeen keskussairaalan ihotautiklinikkalla 1988-1990. Hän on ollut Tampereella toimivan Koskiklinikan päätoimisena yksityislääkärinä vuosina 1990-1994 ja Tampereen Yliopistollinen Sairaalan ihotautiklinikan vt erikoislääkärinä vuodesta 1994 lähtien.

Hasanin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis, Vammalan kirjapaino Oy, Vammala 1999. ISBN 951-44-4680-1, ISSN: 1455-1616.

Väitöskirjan tilausosoite: Virtuaalinen kirjakauppa Granum tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Taina Hasan, (03) 247 5425(työ), (03) 254 0954 (koti), thasan@tays.fi.

 

TIIVISTELMÄ

Väitöskirjan aihepiirinä on ihon valoyliherkkyys toisaalta lupus erythematosus (LE)-nimisessä melko harvinaisessa, useista alatyypeistä koostuvassa tautiperheessä ja toisaalta hyvin yleisesti esiintyvässä monimuotoisessa valoihottumassa (MMVI). Näissä taudeissa ultraviolettisäteilyn (UV-säteily) aiheuttamat iho-oireet muistuttavat joskus toisiaan ja molemmat taudit saattavat esiintyä samalla potilaalla. Tutkimuksen yhtenä tarkoituksena olikin tarkemmin selvittää näiden tautien välistä yhteyttä haastattelu- ja henkilökohtaisella tutkimuksella. Toisena tarkoituksena oli kokeellisin menetelmin selvittää mm UV-säteilyn aiheuttamia ihon varhaisvaiheen solumuutoksia näissä taudeissa, sillä UV-säteilyn ihottumaan johtavat perusmekanismit ovat epäselviä.

Yhtenä kliinisenä tutkimusmenetelmänä käytettiin pienen ihoalueen valottamista UV-säteilyllä tarkoituksena aikaansaada alueelle lievä ihottuma. Tutkituista 67 LE-potilaasta 67-100%:lle, alatyypistä riippuen, kehittyi ihottuma UV-säteilylle. Tämä ihottuma oli kuitenkin useammin MMVI:n kuin LE-ihottuman kaltaista sekä kliinisesti että histologisesti tarkastellen puoltaen aikaisempaa alustavaa havaintoa näiden tautien yhteisesiintyvyydestä. Laajan, 94 MMVI-potilaan seurantatutkimuksessa totesimme kuitenkin, että pitkäna seuranta-aikana LE-ihottumaa ei kehittynyt MMVI-potilaille useammin kuin normaaliväestölle. On kuitenkin mahdollista, että MMVI-potilaiden laajassa joukossa on LE:lle altistuneita henkilöitä, mahdollisesti perinnöllisesti määräytyneenä. Tämä olisikin mielenkiintoinen lisätutkimuskohde. Vaikka seurantatutkimuksessa ei todettukaan LE- taudin kehittymisalttiutta MMVI-potilailla, totesimme heille kehittyvän useita erilaisia autoimmuunioireita sekä kilpirauhashäiriöitä oletettua enemmän, joten näiden tautien huomioonottaminen MMVI-potilaiden seurannassa on tärkeää.

Kokeellisissa tutkimuksissa totesimme UV-valotetulla iholla useita eroavaisuuksia LE-potilailla verrattuna MMVI-potilaisiin, mitkä erot viittaavat erilaisiin solutason perusmekanismeihin UV-säteilyn aiheuttamissa ihomuutoksissa näissä kahdessa eri tautimuodossa.


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto