Yliopistologo

HL, YL Paavo Isakssonin julkisoikeuden alaan kuuluva väitöskirja

Henkilöstönedustus ja refleksiivinen oikeus

tarkastetaan 26.11.1999 klo 12 Tampereen yliopiston Pinnin kiinteistön Paavo Koli -salissa, osoitteessa Kehruukoulunkatu 1.

Vastaväittäjänä on professori Martti Kairinen (Turun yliopisto). Kustoksena toimii professori Arvo Myllymäki.

***

Isaksson on syntynyt Kolarissa 4.6.1955. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon Kemin lukiossa 1976 ja valmistunut hallintotieteiden lisensiaatiksi ja yhteiskuntatieteiden lisensiaatiksi 1996 Tampereen yliopistosta. Isaksson on toiminut tutkijana Tampereen yliopistossa vuosina 1992-1995. Hän on saanut Emil Aaltosen säätiön 3-vuotisen nuoren tutkijan apurahan vuosina 1995-1998.

Isakssonin väitöskirja ilmestyy yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitoksen työelämän tutkimuslaitoksen sarjassa T-julkaisuja, Tampereen yliopisto 1999. ISBN 951-44-4677-1, ISSN 0785-2649.

Väitöskirjan tilausosoite: Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Paavo Isaksson, (09) 566 1217 (koti)

 

TIIVISTELMÄ

Oikeussääntelyn refleksiivisyyttä ja työelämän joustavuutta voidaan kehittää itsesääntelyä ja kommunikatiivisuutta lisäävien neuvottelu- ja sopimismekanismien avulla. On tärkeää, että osapuolten tasavertaisuus toimii. Kaikissa yrityksissä tähän ei ole riittävästi valmiuksia.

Yhteiskunnan eriytyessä tarvitaan uudentyyppisiä ohjausmuotoja. Refleksiivinen oikeus on puitesääntelyä, joka mahdollistaa yritysten itsesääntelyn ja tarpeiden huomioimisen. Henkilöstönedustus on lakisääteinen osallistumisjärjestelmä. Sen mukaan henkilöstö voi valita edustajiaan yritysten hallintoon.

Tutkimuksessa on kehitetty järkeviä sääntelyn kriteerejä ja arvioitu niiden toimivuutta itsesääntelyn lisäämisen, yhteistoiminnan vahvistamisen, sopimisen vastavuoroisuuden ja tasavertaisuuden ehdoilla. Järjestelmän olisi toimittava myös sosiaalisesti vastuullisesti. Nämä edellytykset kannustavat henkilöstöä osallistumaan ja yhteistyöhön.

Tutkituissa yrityksissä nämä edellytykset ovat toteutuneet puutteellisesti. Henkilöstönedustajat eivät tunne voivansa vaikuttaa riittävästi. Johdon kannalta edustajat ovat liian passiivisia, ja järjestelmä ei toimi kannustavasti.

Tämä johtuu siitä, että henkilöstönedustajan asema ei ole riittävän tasavertainen. Hänen asemansa 'kahden isännän renkinä' synnyttää jännitteitä. Hallintoelimen jäsenenä hänen pitäisi edistää yrityksen etua. Toisaalta hän on henkilöstön edustaja. Rooliristiriita heikentää edustajan sitoutumista yritykseen. Henkilöstön kannalta se voi estää avoimen tiedonkulun ja osallistumisen.

Henkilöstönedustus on lisäännyt johdon ja edustajien yhteistoimintaa. Molemmat ovat suhteellisen tyytyväisiä järjestelmään, mutta käytännössä puutteita ilmenee. Joka kolmas SAK:n rivityöntekijä uskoo ettei hän voi edes periaatteessa vaikuttaa yrityksen asioihin. Epäluottamus ei tue järjestelmän kommunikatiivisuutta ja kannustavuutta.

Yksilöllisiä sopimusmahdollisuuksia ei ole yrityksissä käytetty niin laajasti kuin olisi ollut mahdollista. Johtajavaltaisuus, käsiteltävien asioiden outous ja edustajien koulutuksen vähyys rajoittavat heidän toimintaansa eniten. Henkilöstönedustus on lisännyt kuitenkin yritysjohdon ja henkilöstön yhteishallinnon merkitystä.


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto