Yliopistologo

LL Anna-Leena Kuuselan lastentautien alaan kuuluva väitöskirja

Stress-induced gastric lesions in newborns treated in intensive care- occurrence, risk factors and therapy (Mahalaukun limakalvovauriot vastasyntyneillä tehohoidon aikana- ilmaantuvuus, riskitekijät ja hoito)

tarkastetaan 11.12.1999 klo 12 lääketieteen laitoksen K-rakennuksen pienessä luentosalissa, osoitteessa Teiskontie 35.

Vastaväittäjänä on dosentti Heikki Korvenranta (Turun yliopisto). Kustoksena toimii professori Mikael Knip.

***

Kuusela on syntynyt Ikaalisissa 27.11.1952. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon Hämeenkyrön Yhteiskoulussa 1971. Kuusela valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1982 Tampereen yliopistosta ja lastentautien erikoislääkäriksi 1989 Tampereen yliopistosta. Kuusela on toiminut lastentautien erikoislääkärinä TAYSissa 1990 alkaen.

Kuuselan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 714, Tampereen yliopisto, Vammala 1999. ISBN 951-44-4708-5, ISSN: 1455-1616. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 7, Tampereen yliopisto 1999. ISBN 951-44-4702-6, ISSN: 1456-954X.

Väitöskirjan tilausosoite: Virtuaalinen kirjakauppa Granum tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Anna-Leena Kuusela, (03) 247 5702 (työ), (03) 2653853 (koti), ALeena.Kuusela@sci.fi

 

TIIVISTELMÄ

Jo pitkään on tiedetty, että tehohoidossa oleville potilaille voi tulla tehohoidon sivuvaikutuksena mahasuolikanavan vaurioita. Lapsilla ja myös aivan vastasyntyneillä on kuvattu tehohoitoon liittyviä vakavia mahasuolikanavan verenvuotoja. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuinka tavallisia mahasuolikanavan vauriot ovat ennenaikaisina ja täysiaikaisina syntyneillä lapsilla tehohoidon aikana. Samalla pyrittiin löytämään mahdollisuuksia ennaltaehkäisevään hoitoon.

Mahasuolikanavan vauriot paikannettiin ylämahasuolikanavan tähystyksellä ja mahdollisten vaurioiden paraneminen hoidon jälkeen kontrolloitiin. Limakalvovaurioiden esiintymistiheys ja niille altistavat riskitekijät selvitettiin. Koska lääkehoidosta voi olla myös haittaa se tulee kohdistaa oikeille potilaille oikealla annoksella. Annoksen selvittämiseksi vastasyntyneiden mahan pH mitattiin ja annos titrattiin pH muutoksen mukaisesti.

Mahalaukun tähystyksellä todettiin limakalvovaurioita yli 80 %:lla tehohoidossa olevalla vastasyntyneellä. Mahaverenvuotoon liittyvien oireiden esiintyvyys selvitettiin 100 tehohoitossa olleen vastasyntyneen joukossa. 20:llä oli verenvuoto-oireita mahasuolikanavan alueelta. Riskitekijänä näille oireille oli hengityskonehoito. Tutkimuksen etenevässä osassa pyrittiin selvittämään muita riskitekijöitä. Synnytyksen pitkittyminen ja poikkeava synnytystapa lisäsivät merkittävästi limakalvovaurioiden esiintyvyyttä. Lääkitystä vaativa verenpaineen lasku syntymän jälkeen oli myös merkittävä riskitekijä.

Tutkittavaksi lääkkeeksi valittiin ranitidiini, koska siitä on paljon käyttökokemusta ja se on aikaisemmin osoitettu tehokkaaksi ja turvalliseksi myös vastasyntyneillä. Ranitidiinin vähensi tehokkaasti mahan limakalvovaurioita. Tutkimuksemme perusteella pienet keskoset tarvitsevat täysiaikaisiin vastasyntyneisiin verrattuna ranitidiinia harvemmin ja pienempinä annoksina. Tämä tutkimus osoittaa, että tehohoitoa tarvitsevilla keskosilla ja täysiaikaisilla vastasyntyneillä on ylämahasuolikanavan vaurioita aivan kuten aikuisillakin tehohoitopotilailla. Merkittävin yksittäinen riskitekijä vastasyntyneillä lapsilla on hengityskonehoito, joka on kuitenkin välttämätön hyvän hoitotuloksen saamiseksi ennenaikaisille vastasyntyneille. Jo lyhytkestoinen ennaltaehkäisevä ranitidiinihoito vähentää limakalvovaurioita ja ennenaikaisena syntyneet keskoset tarvitsevat pienempiä annoksia harvemmin kuin täysiaikaisina vastasyntyneet.

Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että ylämahasuolikanavan tähystys on mahdollista suorittaa myös pienille ennenaikaisesti syntyneille tehohoidossa oleville lapsille, jos lapsen hoito sitä vaatii. Pienet ennenaikaiset lapset tarvitsevat hellää hoitoa välttäen kaikkia ylimääräisiä stressitekijöitä, mutta tietyissä tilanteissa stressin aiheuttavat mahanlimakalvovaurioit voidaan ennalta ehkäistä lääkityksellä. Jatkotutkimuksilla tulee selvittää, mikä on näiden muutosten vaikutus keskosilla esiintyviin mahanvetovaikeuksiin ensimmäisen elinkuukauden aikana ja millä valmisteilla siihen voidaan parhaiten vaikuttaa.


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto