Yliopistologo

FM Jarmo Oikarisen yleisen historian alaan kuuluva väitöskirja

The Middle East in the American Quest for World Order: Ideas of Power, Economics and Social Development in United States Foreign Policy, 1953-1961 (Lähi-itä ja Yhdysvaltain pyrkimykset maailmanjärjestyksen rakentamiseksi: Vallan, talouden ja yhteiskuntakehityksen ajatukset USA:n ulkopolitiikassa, 1953-1961)

tarkastetaan 11.12.1999 klo 12 Tampereen yliopiston Pinnin kiinteistön Paavo Koli -salissa, osoitteessa Kehruukoulunkatu 1.

Vastaväittäjänä on professori Warren F. Kimball (Rutgers University, USA). Kustoksena toimii professori Marjatta Hietala.

***

Oikarinen on syntynyt Saloisessa 5.10.1966. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon Raahen lukiossa 1985. Oikarinen valmistui filosofian maisteriksi 1994 Tampereen yliopistosta. Hän on toiminut Suomen Akatemian tutkimusassistenttina 1995-1997, Suomen Akatemian apurahatutkijana 1997-1998, ASLA-Fulbright stipendiaattina Yhdysvalloissa 1995-1996 ja lehtorina Tampereen yliopiston historiatieteen laitoksella vuodesta 1999 lähtien.

Oikarisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Suomen Historiallinen Seura, Helsinki 1999. ISBN 951-710-117-1.

Väitöskirjan tilausosoite: Suomen Historiallinen Seura, Arkadiank. 16 B 28, Helsinki 00100

Lisätietoja: Jarmo Oikarinen, (03) 215 6554 (työ), (03) 255 9235 (koti), jarmo.oikarinen@uta.fi, http://www.uta.fi/~sejaoi

 

TIIVISTELMÄ

The Middle East in the American Quest for World Order on tutkimus yhdysvaltalaisesta maailmanjärjestyksen (world order) ajatuksesta - kansainvälisen harmonian mahdollisuuteen liitetyistä edellytyksistä - ja sen vaikutuksesta Yhdysvaltain ulkopolitiikassa Dwight D. Eisenhowerin presidenttikaudella 1953-1961. Väitöskirja pyrkii yhdistämään poliittisen historian ja aatehistorian lähestymistapoja analysoiden maailmanjärjestyksen ajatusta ja sen merkitystä USA:n Lähi-idän-politiikkaa koskeneessa käytännön poliittisessa päätöksenteossa. Tutkimus on esitys kriittisestä aikakaudesta Yhdysvaltain kansainvälisissä suhteissa, ja se tarjoaa tulkinnan amerikkalaisesta maailmanjärjestysajattelusta, jonka merkitys Yhdysvaltain ulkopolitiikan taustalla on edelleen nähtävissä.

Erityisesti Lähi-idässä Dwight D. Eisenhowerin presidenttikausi merkitsi huomat-tavaa murrosta Yhdysvaltain kansainvälisessä asemassa. Maantieteellisen asemansa ja öljyvarojensa takia Lähi-itä nähtiin sekä kylmän sodan strategian että läntisen maailman-talouden tulevaisuuden kannalta elintärkeänä alueena, jonka poliittiseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen vaikuttaminen nousi Yhdysvaltain ulkopolitiikan keskeiseksi prioriteetiksi. Myös Lähi-idässä noussut nationalismi ja vaatimukset suuremmasta riippumatto-muudesta suhteissa perinteisiin läntisiin suurvaltoihin kytkeytyivät Yhdysvaltain ulko-politiikassa globaaleiksi katsottuihin kysymyksiin. Kehitys Lähi-idässä liittyi tässä mielessä Yhdysvaltain ongelmiin suhteissa niihin vallankumouksellisiin tai kansallista suvereniteettia korostaneisiin liikkeisiin, joita oli noussut esiin Aasiassa, Afrikassa ja latinalaisessa Amerikassa. Nämä liikkeet olivat toisaalta seurausta siirtomaaimperiumien hajoamis-prosesseista, mutta myös merkittävässä määrin vastareaktioita entisten siirtomaavaltojen - osin myös Yhdysvaltojen - erilaisille poliittisen ja taloudellisen vallan ilmentymille nuorissa itsenäistyneissä valtioissa.

Tutkimuksen keskeisin argumentti onkin, että laajemman maailmanpoliittisen kontekstin ja samalla yhdysvaltalaisen maailmanjärjestysajattelun merkitys oli huomattavasti suurempi Yhdysvaltain politiikan muutoksissa kuin aikaisempi tutkimus on antanut olettaa. Kylmän sodan alueellinen laajeneminen alueille, joissa kansallinen liikehdintä oli voimak-kainta, aiheutti yhdysvaltalaisessa ulkopoliittisessa ajattelussa selviä murroksia, joiden vaikutukset näkyivät huomattavina Yhdysvaltain Lähi-idässä noudattamassa politiikassa.


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto