Yliopistologo

LL Auvo Kaikkosen kirurgian alaan kuuluva väitöskirja

Functional Outcome ofter a Lateral Ligament Injury of the Ankle (Nilkan ulkonivelsidevamman toiminnallinen paraneminen)

tarkastetaan 11.12.1999 klo 12 Finn-Medin auditoriossa, osoitteessa Lenkkeilijäntie 6.

Vastaväittäjänä on professori Per Renström (Karolinska Institutet, Tukholma). Kustoksena toimii professori Markku Järvinen.

***

Kaikkonen on syntynyt Tampereella 15.8.1960. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon Tampereen Lyseon Lukiossa 1980. Kaikkonen valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Turun yliopistosta 1986 ja kirurgian erikoislääkäriksi Tampereen yliopistosta 1992. Kaikkonen on toiminut World Health Organizationin (WHO), asiantuntijana 1992-1994, European Commission Humanitarian Officen (ECHO) koordinaattorina 1995-1996 ja Bionx Implants Oy:n tuotekehitysjohtajana 1997-1999.

Kaikkosen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis, Tampereen yliopisto, Vammala 1999. ISBN 951-44-4703-4, ISSN 1455-1616.

Väitöskirjan tilausosoite: Virtuaalinen kirjakauppa Granum tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Auvo Kaikkonen, 040-768 0515 (työ), (03) 344 6132 (koti)

 

TIIVISTELMÄ

Lievien nilkan nivelsidevammojen hoito on aina konservatiivinen ja hoitotulos lähes poikkeuksetta hyvä. Välittömän leikkaushoidon tarpeellisuutta nilkan ulkosivusiteiden täydellisen repeämän hoidossa on myös viime aikoina argumentoitu.

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voidaanko nilkan ulkonivelsidevammoja hoitaa ilman leikkausta paranemistuloksen kärsimättä. Hoitomenetelmäksi valittiin ns. funktionaalinen hoito, jossa vammautunutta nilkkaa aletaan kontrolloidusti kuntouttaa välittömästi vamman jälkeen. Pääpaino tulosten arvioinnissa perustui toiminnalliseen paranemiseen, ts. kuinka hyvin potilas pärjää päivittäisissä toiminnoissa (esim. kävely, juoksu, kulkeminen portaissa) ja toisaalta kuinka nopeasti paraneminen tapahtui vammaa edeltävälle toiminnallisuuden tasolle.

Tutkimuksessa kehitettiin erityinen pisteytysjärjestelmä, joka sisälsi erilaisia toiminnallisuustestejä, nilkan stabiliteettia ja liikelaajuutta mittaavia osioita sekä potilaan oman arvio-osuuden lopputuloksesta. Kehitettyä testistöä käytettiin sitten nilkan nivelsidevamman johdosta päivystyksenä leikattujen potilaiden (7 vuoden seuranta) ja myöhäiskorjausten (5 vuoden seuranta) tulosten arvioon. Tuloksia arvioitiin myös käyttäen isokineettisiä lihasvoimatestauksia. Näiden retrospektiivisten tulosten valossa valtaosalla potilaista paranemistulos oli hyvä.

Tampereen Yliopistollisessa Sairaalassa tehtiin 1991-1992 vertaileva tutkimus, jossa satunnaistettiin vakavan nilkan nivelsidevamman hoito operatiiviseen ja funktionaaliseen hoitoryhmään. Tutkimustulosten perusteella leikkaushoito ei paranna hoitotulosta pelkkään funktionaaliseen hoitoon verrattuna. Toisaalta, funktionaalinen hoitomuoto on perusteltavissa lyhyemmän toipumisajan (sairaslomatarve ja paluu urheiluharrastuksiin) perusteella. Ero on sosioekonomisesti merkittävä (2-4 viikkoa lyhyempi) funktionaalisesti hoidetuilla kuin leikatuilla potilailla lopputuloksen ollessa identtinen.


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto