Yliopistologo

LL Maarit Bärlundin syöpägenetiikan alaan kuuluva väitöskirja

Gene Amplification at 17q23 in breast cancer: Molecular Cytogetic and Microarray studies (Molekyylisytogeneettiset ja mikrosirumenetelmät rintasyövän 17q23 geenimonistuman tutkimuksessa)

tarkastetaan 25.2.2000 klo 12 Finn-Medin auditoriossa, osoitteessa Lenkkeilijäntie 6.

Vastaväittäjänä on professori Leif Andersson (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Olli-Pekka Kallioniemi.

***

Bärlund on syntynyt Porissa 16.3.1970 ja suorittanut ylioppilastutkinnon Porin Lyseon lukiossa 1989. Hän on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta 1998. Bärlund on toiminut visiting fellowna, Cancer Genetics Branch, National Human Genome Research Institute (NHGRI), National Institutes of Health (NIH) vuosina 1998-1999 ja tutkijana Syöpägenetiikan tutkimusyksikössä, IMT, TAYS, TAY vuodesta 1999 lähtien.

Bärlundin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 726, Tampereen yliopisto, Tampere 2000. ISBN 951-44-4747-6, ISSN 1455-1616.

Väitöskirjan tilausosoite: Virtuaalinen kirjakauppa Granum tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Maarit Bärlund, (03) 247 4125 (työ), 040-7500 639 (koti), blmakem@uta.fi

TIIVISTELMÄ

Rintasyöpä on naisten ylivoimaisesti yleisin syöpä Suomessa. Vuosittain Suomessa diagnosoidaan yli 3300 uutta rintasyöpätapausta. Rintasyövän syntyyn johtavat muutokset geenien toiminnassa. Suurin osa geenivirheista on elintapojen, ymparistötekijöiden ja vanhenemisen myötä syntyviä muutoksia rintarauhassolujen geenien rakenteessa ja toiminnassa. Valtaosa syövän geenimuutoksista ei ole periytyviä. Vasta pieni osa rintasyövän geenivirheistä on tunnistettu ja vielä vähemmän tunnetaan näiden geenivirheiden kliinistä merkitystä.

Ihmisen perimän emäsjärjestyksen selvittäminen (human genome program) on jättimäinen tiedeprojekti, jonka ensimmäinen vaihe valmistuu kesään 2000 mennessä. Tällöin opimme tuntemaan kaikki ne arviolta n. 150 000 geeniä, jotka säätelevat ihmisen kasvua, kehitystä, ja kaikkia solujen toimintoja. Ihmisgenomin kartoitus on ratkaisevasti muuttamassa biolääketieteellisen tutkimuksen mahdollisuuksia. Kaikkien geenien tunnistaminen on ensimmäinen vaihe, tämän jälkeen täytyy oppia ymmärtämään kunkin geenin biologinen merkitys, ja mahdollinen osuus tautien synnyssä. Käänteentekevä menetelmä tässä suhteessa on DNA-siruteknologia, jonka avulla kymmenien tuhansien geenien toiminta voidaan määrittää samanaikaisesti. Niinpä esim. syövässä poikkeavasti toimivat geenit voidaan tunnistaa jopa 10 000-kertaa aiempaa nopeammin. Jotta kertyvää valtavaa tietomäärää voitaisiin nopeasti hyödyntää kliinisten sovellutusten tutkimuksessa, tarvitaan myös soveltavan ja kliinisen tutkimuksen puolella uusia m! enetelmiä ja lähestymistapoja.

Tässä tutkimuksessa kehitimme uuden menetelmän, kudossiruteknologian, joka mahdollistaa tuhansien potilasnäytteiden analysoinnin samanaikaisesti ja nopeasti. DNA-siru ja kudossirutekniikat ovat ratkaisevasti nopeuttaneet geenilöydösten ja niiden kliinisen merkityksen tutkimusta. Tätä tutkimusstrategiaa sovelsimme menestyksellisesti uuden rintasyövässä aktivoituvan geenin, ribosomaalisen S6 kinaasin (S6K) löytämiseen, ja sen kliinisen merkityksen tutkimukseen. Potilailla, joilla todettiin S6K geenin aktivoituminen, oli selkeästi muita huonompi ennuste. Tutkimuksessa tunnistettiin myos useita muita rintasyövän syntyyn ja leviämiseen liittyviä geenejä.

Uusien syöpägeenien tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää taudin syntymekanismien ymmärtämiseksi sekä diagnostisten ja hoitovastetta ennakoivien laboratoriotestien kehittämiseksi. Syöpä- ja normaalikudoksen väliset erot geenien toiminnassa muodostavat myös lähtökohdan uusien syöpälääkkeiden kehittämiselle. Tässä tutkimuksessa saadut tulokset saattavat siten tulevaisuudessa parantaa rintasyöpäpotilaiden hoidon suunnittelua, hoidon toteutusta ja sen tehon arviointia.


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto