Yliopistologo

LL Pentti Heinämäen gerontologian alaan kuuluva väitöskirja

85 vuotta täyttäneiden virtsatieinfektio

tarkastetaan 3.3.2000 klo 12 terveystieteen laitoksen luentosalissa, osoitteessa Medisiinarinkatu 3.

Vastaväittäjänä on emeritusprofessori Leif Sourander (Turun yliopisto). Kustoksena toimii professori Antti Hervonen.

***

Heinämäki on syntynyt Hämeenlinnassa 31.12.1944 ja suorittanut ylioppilastutkinnon Elisenvaaran yhteiskoulussa Karinaisissa 1963. Hän on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Turun yliopistosta 1970 sekä yleislääketieteen, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäriksi Tampereen yliopistosta vuosina 1976,1981 ja 1990. Heinämäki on toiminut avoterveydenhuollon apulaisopettajana Tampereen yliopistossa vuosina 1974-1977 sekä 1981-1986 ja Satalinnan sairaalan geriatrisen tulosyksikön ylilääkärinä 1993 alkaen.

Heinämäen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 723, Tampereen yliopisto, Tampere 2000. ISBN 951-44-4739-5, ISSN 1455-1616. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 11, Tampereen yliopisto 2000. ISBN 951-44-4741-7 , ISSN 1456-954X.

Väitöskirjan tilausosoite: Virtuaalinen kirjakauppa Granum tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Pentti Heinämäki, (02) 535 3011 (työ), (03) 377 1114 (koti), pentti.heinamaki@satshp.fi

TIIVISTELMÄ

Väitöskirjatyössä tutkittiin 85 vuotta täyttäneiden tamperelaisten virtsatieinfektiota (VTI).

Vuonna 1977 Tampereella asui 674 kyseiseen ikäryhmään kuuluvaa henkilöä. Heistä 561 (83%) osallistui alkututkimukseen vuonna 1977. Tutkituista 82% oli naisia. Tutkimus perustui haastattelutietoihin sekä lääkärintarkastus- ja laboratoriolöydösten analyysiin.

Yli puolet (54%) tutkituista asui kotona, 22% vanhainkodissa ja 24% oli pysyvästi sairaalapotilaana.Yhden vuoden seurantatutkimukseen osallistui 388 ja viiden vuoden seurantatutkimukseen 167 vanhusta. Heiltä saatiin vastaavasti 519, 343 ja 145 virtsanäytettä, joista tutkittiin virtsan happamuus, ominaispaino, valkuainen, sokeri, ketonit, sedimentti ja bakteerien gram-värjäys. Lisäksi tehtiin bakteeriviljely.

VTI osoittautui alkututkimuksessa enemmän vanhojen naisten kuin vanhojen miesten sairaudeksi, jota havaittiin avohoidossa harvemmin kuin vanhainkodissa ja vanhainkodissa harvemmin kuin sairaalassa. Tutkittujen naisten ryhmässä bakteerivirtsaisuutta (BV) tavattiin kolmanneksella (30%) ja vastaavasti miesten ryhmässä kuudenneksella (13%), yhteensä 27%:lla tutkituista. Oireinen BV esiintyi vain yhdeksällä vanhuksella (2%).

Tutkimuksessa havaittiin merkitsevän BV:n (100 000 bakteeria/ml) yhteys huonontuneeseen liikuntakykyyn, dementoitumiseen ja laitoksessa asumiseen, mutta ei diabetekseen eikä munuaisten toimintakykyyn. Virtsan happamuus vähensi kuolemanvaaraa.

Oireeton BV ei lisännyt kuoleman vaaraa, joten lääkehoito eliniän pidentämiseksi ei ole perusteltua. Lisääntynyttä kuolemanvaaraa ennusti virtsatiekatetrin käyttö, valkuaisen esiintyminen virtsassa (yli 60mg/l), sekä mikroskoopin näkökentässä havaittu (yli 4 solua /näkökenttä) punasolujen tai valkosolujen ylimäärä. Valkuaisen esiintyminen virtsassa oli kuudesta patologisesta virtsalöydöksestä paras kuolemanvaaran osoitin.

Väitöskirjatutkimukseen sisältyi myös vuosien 1977, 1988 ja 1996 vertailututkimusaineisto bakteerien lääkeherkkyyksien vertailemiseksi. Aineisto käsitti 404:n 85 vuotta täyttäneen vanhuksen virtsalöydökset.

Tämän vertailututkimuksen perusteella voidaan sanoa tavanomaisten lääkkeiden olevan edelleen tehokkaita 85 vuotta täyttäneiden vanhusten VTI:n hoidossa.

VTI-lääkkeiden aiheuttamien kustannusten lasku vuoden 1972 78 mmk:sta vuoden 1996 45 mmk:aan on johtunut taudin syntymekanismin selkiytymisestä ja sitä seuranneesta hoitokäytännön muutoksesta: lyhytkestoisempi lääkehoito, estolääkehoidon aloittamiskriteerien tiukkeneminen, jaksottaiseen estolääkehoitoon siirtyminen ja erityiskorvattavuusoikeuden hyväksikäytön väheneminen ennen vuotta 1994. Kyseisen vuoden alusta VTI-lääkkeiden erityiskorvattavuus poistettiin ja siten lääkekustannusten mahdollinen nousu koituu yhä enemmän kroonisesti sairaiden VTI-potilaiden itsensä maksettavaksi.

Tämän tutkimuksen mukaan lääkkeet tehosivat hyvin tamperelaisten vanhusten virtsasta havaittuihin bakteereihin vuosina 1977-1996. On kuitenkin tärkeätä seurata paikallista ja alueellista bakteerien esiintyvyyttä ja lääkeherkkyyttä, jotta voidaan välttyä hankalilta sairaalainfektioilta ja osastojen tilapäisiltä sulkemisilta.


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto