Yliopistologo

LL Eliisa Mäenpään työterveyshuollon alaan kuuluva väitöskirja

Sairaalalääkärin jaksaminen työterveyshuollon näkökulmasta

tarkastetaan 28.2.2000 klo 12 terveystieteen laitoksen luentosalissa, osoitteessa Medisiinarinkatu 3.

Vastaväittäjänä on dosentti Esko Kumpusalo (Kuopion yliopisto). Kustoksena toimii professori Helena Taskinen.

***

Mäenpää on syntynyt Jalasjärvellä ja suorittanut ylioppilastutkinnon Jalasjärven lukiossa 1978. Hän on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta 1984. Mäenpää on toiminut Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin työterveyslääkärinä 1992-1997, vapaana tutkijana Kanadassa 1997-1998 ja Medivire työterveyspalvelut Oy:n työterveyslääkärinä vuodesta 1999 alkaen.

Mäenpään väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 729, Tampereen yliopisto, Tampere 2000. ISBN 951-44-4757-3, ISSN 1455-1616.

Väitöskirjan tilausosoite: Virtuaalinen kirjakauppa Granum tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Eliisa Mäenpää, 0400-881330, eliisa.maenpaa@medivire.fi

TIIVISTELMÄ

Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää lääkäreiden työterveyshuollon tilannetta ja etsiä käytännön toimintatapoja sairalalääkärin työkykyä ylläpitävään toimintaan. Kyseessä oli toimintatutkimus jossa käytettiin useita menetelmiä. Tutkimusprosessi liittyi kiinteästi työterveyshuollon normaaliin toimintaan.

Lääkärit käyttivät työterveyshuollon palveluja hyvin vähän. Heidän ammatillinen roolinsa vaati heiltä kaiken osaamista ja loputonta jaksamista. Sairaan rooliin oli vaikea asettua oltuaan juuri lääkärin roolissa. Tämän vuoksi apua oli vaikea hakea. Lääkärin ajankäytössä potilaat olivat aina etusijalla lääkärin omaan terveyteen nähden. Lääkäreillä oli taipumus kieltää oireensa, yhteydenotto oli korkean kynnyksen takana. Heidän saamansa terveydenhuoltopalvelut eivät aina olleet optimaalisia, hoitava lääkäri oli saattanut jättää hoitovastuun lääkäripotilaalle. Lääkäri ei ollut myöskään helppo potilas.

Tutkimuksessa muodostettiin lääkäreille soveltuva työterveyshuoltomalli jota voisi käyttää erityisesti sairaaloissa. Se edellytti joustavuutta ja ehdotonta luottamuksellisuutta sekä huomattavasti suurempaa aktiivisuutta työterveyshuollolta kuin siltä yleensä odotettiin. Tutkimus selvensi lääkärin jaksamisen ongelmille altistavia työtapoja, se antoi myös viitteitä lääkäreille soveltuvasta työkykyä ylläpitävän toiminnan sisällöstä.

Tutkimuksen antia voisi soveltuvin osin käyttää myös muualla kuin sairaaloissa työskentelevien lääkäreiden työterveyshuoltoon. Siitä voisi olla hyötyä myös joillekin muille ammattiryhmille. Lääkärit ovat terveydenhuoltopalvelujen käyttäjinä aloittelijoita ja heidän palvelujen käyttöään tulisi pyrkiä ohjaamaan luontevaksi jo lääketieteen perusopetuksesta lähtien.


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto