Yliopistologo

LL Jukka Saarisen verisuonikirurgian alaan kuuluva väitöskirja

Incidence, risk associations and outcome of deep venous thrombosis in the lower limb (Alaraajan syvän laskimotukoksen ilmaantuvuus, riskitekijät ja ennuste)

tarkastetaan 24.3.2000 klo 12 lääketieteen laitoksen B-rakennuksen pienessä salissa, osoitteessa Medisiinarinkatu 3.

Vastaväittäjänä on professori Tatu Juvonen (Oulun yliopisto). Kustoksena toimii professori Markku Järvinen.

***

Saarinen on syntynyt Tampereella 1.7.1967. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon Tampereen lyseossa 1986. Saarinen on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi 1993 ja kirurgian erikoislääkäriksi 1999 Tampereen yliopistosta. Hän on toiminut erikoistuvana lääkärinä Valkeakosken sairaalassa (kirurgia) 1994-1996, erikoistuvana lääkärinä Kanta-hämeen keskussairaalassa (kirurgia) 1996-1998, erikoistuvana lääkärinä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (kirurgia) 1998-1999 ja erikoistuvana lääkärinä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (kirurgia/verisuonikirurgia) vuodesta 1999 lähtien.

Saarisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 732, Tampereen yliopisto, Tampere 2000. ISBN 951-44-4766-2, ISSN 1455-1616. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 20, Tampereen yliopisto 2000. ISBN 951-44-4767-0 , ISSN 1456-954X.

Väitöskirjan tilausosoite: Virtuaalinen kirjakauppa Granum tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Jukka Saarinen, (03) 247 4787 (työ), (03) 3466 488 (koti), jpsaarinen@tays.fi

TIIVISTELMÄ

Väitöstyön tarkoituksena oli tutkia alaraajan syvän laskimotukoksen ilmaantuvuutta ja riskejä niin väestössä yleisesti kuin verisuonikirurgisilla potilailla. Lisäksi selvitettiin tukoksenjälkeistä myöhäisoireilua.

Laskimotukoksen ilmaantuvuutta ja riskitekijöitä suomalaisilla selvitettiin kirjehaastattelulla vuosina 1989 ja 1994. Ensimmäisessä kirjehaastattelussa kartoitettiin sairaushistoria, lääkitys ja alaraajaoireet. Viiden vuoden seurannassa ilmaantuneet uudet laskimotukostapaukset rekisteröitiin. Kohdeväestönä olivat vuosina 1929, 1939 ja 1949 syntyneet tamperelaiset. Ensimmäiseen haastatteluun vastasi 5568 henkilöä (83% kaikista lähetetyistä kirjeistä) ja toiseen 4903 (88% lähetetyistä). Verisuonikirurgisen toimenpiteen jälkeisten laskimotukosten ilmaantuvuutta selvitettiin valtakunnallisen FINNVASC-verisuonirekisterin avulla vuosina 1991-1992 yhteensä 7533 toimenpidettä).

Laskimotukoksen jälkiseurauksia tutkittiin haastattelemalla 70 potilasta kirjeitse 5 tai 10 vuotta sairastetun tukoksen jälkeen. Kirjehaastattelussa selvitettiin alaraajan oireilu: erilliset oireet, oireiden vaikeusaste, oireiluun liittyneet lääkärikäynnit ja puristussukan käyttö. 26 potilasta seurattiin noin kahden vuoden ajan laskimotukoksen jälkeen. Alaraajojen polvitaive- ja reisilaskimot tutkittiin ultraäänellä 7 ja 20 kk:n kuluttua tukoksesta ja varjoainekuvauksella 7 kk:n kuluttua. Näiden tutkimusten jälkeen tilanne alaraajaoireilun suhteen selvitettiin kirjehaastattelulla.

Väitöstyö osoitti alaraajan syvän laskimotukoksen vuotuiseksi ilmaantuvuudeksi Tampereen alueella noin 140 tapausta 100 000 asukasta kohti. Edeltänyt suonikohjutauti ja naissukuhormonin käyttö liittyivät kohonneeseen tukosvaaraan. Verisuonikirurgisen toimenpiteen jälkeen laskimotukos oli harvinainen, se todettin vain 0.45%:lla. Melkein kaikki näistä leikkauksenjälkeisistä tukoksista seurasivat joko aortan, lonkkavaltimoiden tai alaraajavaltimoiden toimenpiteitä.

Väitöstyö osoitti myös, että tukoksen jälkeinen alaraajaoireilu oli hyvin yleistä. Kahden vuoden seurannassa täysin oireettomia oli 27% ja pidemmässä seurannassa 13%. Pohkeen alueen tai korkeamman laskimotukoksen välillä ei havaittu eroa jälkioireilussa. Ultraäänitutkimukset ja varjoainekuvaus osoittivat laskimotukosten avautuneen lähes aina (93%), mutta yllättäen polvitaivelaskimoissa todettiin usein poikkeavia löydöksiä.

Syvä laskimotukos on melko yleinen keski-ikäisillä suomalaisilla. Havainto on yhtäpitävä muissa teollistuneissa maissa tehtyjen tutkimusten kanssa. Suonikohjutaudin yhteys kohonneeseen laskimotukosvaaraan oli sellainen havinto, että se vaatii tulevaisuudessa lisätutkimuksia. Laskimotukoksen jälkeinen alaraajaoireilu on hyvin tavallista ja on alkuperäisen tukoksen paikasta riippumaton. Näin ollen pohjetason laskimotukoskin voi aiheuttaa merkittäviä myöhäisoireita. Lisäksi matalan tukoksen jälkeen osalle potilaista voi kehittyä poikkeavia löydöksiä myös ensivaiheen tason ulkopuolelle, lähinnä polvitaivelaskimoon.

Väitöskirjaan liittyvät aikaisemmat julkaisut:
Saarinen J et al. (1995): Late sequelae after acute deep venous thrombosis: evaluation five and ten years after. Phlebology 10: 106-109.
Saarinen J et al. (1995): The incidence of postoperative deep vein thrombosis in vascular procedures. VASA 24: 126-129.
Saarinen J et al. (1999): The incidence and cardiovascular risk indicators of deep venous thrombosis. VASA 28: 195-198.
Saarinen J et al: The occurrence of the postthrombotic changes after an acute deep venous thrombosis. A prospective two-year follow-up study. Journal of cardiovascular surgery (accepted for publication).


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto