Yliopistologo

KTL Jari Järvisen kansantaloustieteen alaan kuuluva väitöskirja

Essays on Industry Portfolios and Macroeconomic News (Pörssikurssit ja makrotaloudelliset uutiset)

tarkastetaan 14.4.2000 klo 12 Tampereen yliopiston Pinnin kiinteistön Paavo Koli -salissa, osoitteessa Kehruukoulunkatu 1.

Vastaväittäjänä on professori Kenneth Högholm (Svenska Handelshögskolan, Vaasa). Kustoksena toimii professori Jouko Ylä-Liedenpohja.

***

Järvinen on syntynyt Lahdessa 26.5.1967. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon Salinkallion lukiossa Lahdessa 1986. Järvinen on valmistunut kauppatieteiden lisensiaatiksi 1998 Tampereen yliopistosta. Hän on toiminut tutkijana ja tuntiopettajana Tampereen yliopistossa 1995 - 1996, kansantaloustieteen assistenttina Tampereen yliopistossa 1996 - 1997, tutkijana Finnish Postgraduate Programme in Economics (KAVA) 1997 - 1999 ja riskianalyytikkona Sampo Varainhallinta Oy:ssa 1999 lähtien.

Järvisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 735, Tampereen yliopisto, Tampere 2000. ISBN 951-44-4776-X, ISSN 1455-1616. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 22, Tampereen yliopisto 2000. ISBN 951-44-4777-8, ISSN 1456-954X.

Väitöskirjan tilausosoite: Virtuaalinen kirjakauppa Granum tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Jari Järvinen, 010-514 3395 / 040-563 9761 (työ), (09) 773 4516 (koti), jari.jarvinen@sampo.com

TIIVISTELMÄ

Viime vuosina tiedotusvälineissä on aktiivisesti tulkittu osakemarkkinoiden päivittäisiä liikkeitä erilaisten uutisten perusteella. Usein uutisoidaan esimerkiksi, että "osakekurssit laskivat odotettua parempien työllisyyslukujen vuoksi" tai, että "inflaation kiihtyminen nosti korkoja ja laski pörssikursseja." Erilaisten taloustilastojen julkistamispäivät ovatkin tärkeitä ajankohtia sijoittajille, sillä mikäli ne poikkeavat markkinoiden keskimääräisistä odotuksista, tulisi näillä uutisilla olla talousteorian mukaan vaikutusta pörssikursseihin. Odotusten mukaisilla tai jo julkaistuilla talousluvuilla ei sen sijaan pitäisi olla vaikutusta, koska tehokkailla markkinoilla pörssikurssit kuvastavat täysin ja viiveettä kaikkea saatavilla olevaa informaatiota.

Entä reagoivatko osakemarkkinat sitten talouden perustekijöitä koskeviin uutisiin? Tässä väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan makrotaloudellisten uutisten vaikutuksia pörssikursseihin toimialatasolla. Selitettävinä muuttujina käytetään Helsingin Arvopaperipörssin seitsemää HEX-toimialaindeksiä ajanjaksolla 1987 - 1996. Makrotaloudelliset muuttujat ovat teollisuustuotanto, rahan reaalinen tarjonta, markkinakorko, inflaatio ja reaalinen valuuttakurssi. Uutisten merkitystä arvioidaan mallien selitysasteiden ja kertoimien tilastollisen merkitsevyyden avulla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys liittyy tehokkaiden markkinoiden hypoteesiin, jonka mukaan pörssikurssit kuvastavat joka hetki täysin ja välittömästi kaikkea saatavilla olevaa informaatiota. Määritelmästä seuraa, että pörssikurssien tulisi reagoida ainoastaan uuteen informaatioon eli uutisiin.

Tutkimus laajentaa aikaisempia tutkimuksia useilla tavoilla. Ensiksikin, selitettävinä muuttujina käytetään toimialaindeksejä. Toimialakohtainen tarkastelu on välttämätöntä 1990-luvun kahtiajakautuneessa talouskehityksessä, jossa palvelujen ja teollisuuden toimialat kehittyvät varsin eri tavalla. Yleisindeksi ei Nokian suuren painoarvon ja toimialojen erilaisen kehityksen vuoksi anna välttämättä luotettavaa kuvaa muuttujien välisistä riippuvuuksista. Lisäksi suhdanteet luokitellaan korkea-, normaali- ja matalasuhdanteisiin, jonka jälkeen tarkastellaan pörssikurssien reagointia uutisiin talouden eri suhdanteissa. Tutkimuksessa arvioidaan myös uutisten mahdollisia epäsymmetrisiä vaikutuksia pörssikursseihin riippuen uutisten informaatiosisällöstä eli siitä, onko kyseessä osakemarkkinoiden kannalta hyvä vs. huono tai vaihtoehtoisesti suuri vs. pieni uutinen. Lopuksi tarkastellaan osakkeiden hintojen lyhyen aikavälin ennustettavuutta uutisten avulla.

Tulosten mukaan uutisten ja pörssikurssien välinen riippuvuus on aikaisemmin arvioitua voimakkaampi, kun kohdemuuttujina käytetään toimialaindeksejä. Uutiset selittävät enintään noin 27.8 prosenttia toimialaindeksien ja 11.4 prosenttia yleisindeksin vaihtelusta. Rahapolitiikalla näyttää myös olevan vaikutusta tuloksiin: kiinteiden kurssien vallitessa valuutan yllättävä heikkeneminen on huono uutinen osakemarkkinoille, kun taas kelluvien kurssien olosuhteissa vaikutus on päinvastainen. Pörssikurssit näyttävät lisäksi reagoivan uutisiin eri tavalla riippuen talouden suhdanteista Esimerkiksi korkeasuhdanteessa teollisuustuotannon odotettua voimakkaampi kasvu laskee pörssikursseja, kun taas matalasuhdanteessa vastaava uutinen nostaa pörssikursseja. Osakemarkkinoiden reaktiot riippuvat myös uutisten sisällöstä siten, että pörssikurssit näyttävät reagoivan ainoastaan hyviin uutisiin, kun taas huonoilla uutisilla ei ole vaikutusta. Lisäksi uutiset välittyvät valtaosin nopeasti osakemarkkinoille, jolloin osakkeiden tulevaa hintakehitystä ei voida ennustaa uutisten avulla.

Tulokset auttavat osaltaan selittämään makrotaloudellisten uutisten melko vähäisen merkityksen aikaisemmissa tutkimuksissa. Tulokset tukevat oletusta tehokkaista markkinoista ja osoittavat, että pörssikurssit reagoivat pääasiassa rahataloudellisiin uutisiin. Tilastollisesti merkitsevät vaikutukset osoittavat, että yllättävät muutokset talouden perustekijöissä ovat riskitekijöitä, jotka hinnoitellaan osakemarkkinoilla. Arvioitaessa uutisten vaikutuksia pörssikursseihin, on syytä ottaa huomioon, että reaktiot riippuvat toimialasta, rahapolitiikasta, suhdanteista ja uutisten sisällöstä. Tutkimustulokset tarjoavat myös monia käytännön sovellusmahdollisuuksia. Esimerkiksi suhdanneherkkiä metalli- ja metsäosakkeita kannattaa myydä korkeasuhdanteessa, jossa talouskasvu on edelleen voimistumassa, kun taas korkoherkkiä pankki- ja vakuutusosakkeita kannattaa ostaa korkojen laskiessa.


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto