Yliopistologo

THM Anneli Kaukiaisen työterveyden alaan kuuluva väitöskirja

Promotion of the Health of Construction workers (Rakennustyöntekijöiden terveyden edistäminen)

tarkastetaan 28.4.2000 klo 12 terveystieteen laitoksen luentosalissa, osoitteessa Medisiinarinkatu 3.

Vastaväittäjänä on professori Peter Westerholm (Arbetslivsinstitutet). Kustoksena toimii professori Clas-Håkan Nygård.

***

Kaukiainen on syntynyt Kurikassa 23.7.1946. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon Kurikan yhteiskoulussa 1965. Kaukiainen on valmistunut fysioterapeutiksi Tampereen sairaanhoito-oppilaitoksesta 1968 ja terveydenhuollon maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 1997.

Kaukiaisen väitöskirja ilmestyy sarjassa People and Work; Research Reports 35, Finnish Institute of Occupational Health 2000. ISBN 951-802-349-2, ISSN 1237-6183.

Väitöskirjan tilausosoite: Työterveyslaitos, Julkaisutoimisto, Topeliuksenk. 41 a A, 00250 Helsinki (09) 47471.

Lisätietoja: Anneli Kaukiaianen, (03) 260 8677 (työ), (03) 377 1839 (koti), anneli.kaukiainen@occuphealth.fi

TIIVISTELMÄ

Tämä tutkimus käsittelee rakennusalalla tapahtuvaa terveyden edistämistä. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida keinoja, joita työterveyshuolto voisi käyttää rakennustyöntekijöiden terveyden ja työkyvyn edistämisessä tutkimalla liikuntaintervention (I ja II), ergonomisesti sopivien työvälineiden käytön (I, III ja IV) ja rakennusalan pientyöpaikoilla tapahtuneen terveyskasvatuksen vaikutuksia (V). Tätä tarkoitusta varten koottiin yhteen viiden tutkimuksen aineisto, johon kuului siivoojia (toimisto- ja rakennussiivoojia), työelämässä olevia ja työttömiä rakennustyöntekijöitä (kirvesmiehiä, maalareita, putkimiehiä, kattotyöntekijöitä ja asennustyöntekijöitä). Kaikkiaan osallistujia oli 883, joista miehiä oli 742 ja naisia 141. Tutkittujen iän vaihteluväli oli 20:stä 63:en. Osallistujilta mitattiin verenpaine, paino ja pituus sekä kysyttiin koettua työkykyä ja terveydentilaa. Liikuntaharjoituksiin kuului kävely, neuvonta, ohjaus, voimistelua, pelejä ja venyttely. Työkuormituksen arvioinnissa mitattiin sydämen sykintätaajuus ja työasennot arvioitiin OWAS-menetelmällä. Lisäksi näiltä tutkituilta kysyttiin koettua työkuormitusta ja koettuja hyötyjä välineistä. Kyselyn avulla selvitettiin käsityksiä työympäristöstä, työkyky, työn aiheuttama kuormitus, liikunta-aktiivisuus sekä tuki- ja liikuntaelinoireet. Lisäksi terveyskasvatuksen keinoina oli koulutus, konsultointi ja opastus.

Tulokset osoittivat, että tuki- ja liikuntaelinoireita voidaan vähentää ja isometristä ja dynaamista lihasvoimaa (selkä- ja vatsalihakset) sekä tasapainoa lisätä. Lisäksi vapaa-ajan liikuntaa voidaan lisätä säännöllisen liikuntaintervention avulla, johon sisältyy säännöllinen harjoittelu, ohjaus ja neuvonta. Säännöllinen liikuntaharjoitusohjelma paransi siivoojien työkykyä. Kumarat selän asennot vähenivät siivoojilla uusien työvälineiden myötä. Mattorullan siirtämiseen, betonirautojen katkaisuun, viemäriputkien liittämiseen ja listojen leikkaamiseen käytetyt ergonomiset työvälineet vähensivät lihaskuormittumista ja työn aiheuttamaa kuormittumista. Uudet ergonomiset työvälineet alensivat väsymystä ja työn aiheuttamaa kuormittumista mattorullien siirtämisessä ja viemäriputkien asennuksessa. Tutkitut pitivät välineitä helppokäyttöisinä. Tuki- ja liikuntaelinvaivat vähenivät jossain määrin ja vapaa-ajan liikuntaa harrastavien määrä lisääntyi rakennusalan pientyöpaikoilla. Ergonomisten parannusten tarve lisääntyi niissä. Työterveyshuolto tarvitsee asiantuntijatukea pyrkimyksissään rakennusalan pientyöpaikkojen henkilöstön terveyden edistämiseen.

Malli, joka tutkimustulosten ja pientyöpaikkahankkeen käytännön kokemuksena saatiin, näyttää soveltuvan terveyden edistämiseen rakennusalalla.


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto