Yliopistologo

Psykologian lisensiaatti Seppo Tuomivaaran psykologian alaan kuuluva väitöskirja

Vapaa-ajan ja työn tietokonesuhteet ja käyttöhalukkuusmallit

tarkastetaan 29.4.2000 klo 12 Tampereen yliopiston päärakennuksen luentosalissa A1, osoitteessa Kalevantie 4.

Vastaväittäjänä on dosentti Eero Pantzar (Tampereen yliopisto). Kustoksena toimii professori Markku Ojanen.

***

Tuomivaara on syntynyt Helsingissä 20.2.1959. Hän on valmistunut psykologian lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta 1993.

Tuomivaaran väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 742, Tampereen yliopisto, Tampere 2000. ISBN 951-44-4800-6, ISSN 1455-1616. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 28, Tampereen yliopisto 2000. ISBN 951-44-4801-4, ISSN 1456-954X.

Väitöskirjan tilausosoite: Virtuaalinen kirjakauppa Granum tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Seppo Tuomivaara, (016) 338 162 (työ), (016) 311 664, 049-765 746 (koti), seppo.tuomivaara@pt6.tempo.mol.fi

TIIVISTELMÄ

Tässä työssä tutkittiin tietokoneen käyttöä ja käyttöhalukkuuteen vaikuttavia tekijöitä. Ensin kuvattiin erilaisia käytön ja käyttöhalukkuuden vaihtelun mukaan muodostuvia tietokonesuhteita. Tämä tehtiin erikseen vapaa-ajan, työn ja opiskelun näkökulmista. Toiseksi käyttöhalukkuuden muodostumista selitettiin kahden teoreettisen mallin avulla. Tietokoneasennemallin mukaan tietokoneen käyttöhalukkuus ja tietokoneen käyttö riippuvat tietokoneen käyttöön liittyvistä uskomuksista ja siitä, mikä merkitys kyseisillä uskomuksilla on mahdolliselle käyttäjälle. Keskeisimmät käyttöhalukkuuteen vaikuttavat uskomukset ovat mahdollisen käyttäjän käsitys omasta kyvystään hallita tietokoneen käyttöä ja käsitys tietokoneen käytön hyödyllisyydestä. Tietokonekompetenssimalli selittää puolestaan käytön hallintakokemuksen syntymistä. Hallintakokemuksen keskeisimmät selittäjät ovat ne tulkinnat, joita mahdollinen käyttäjä tekee sekä onnistuneeksi että epäonnistuneeksi kokemastaan tietokoneen käytöstä. Siten tietokonesuhteen katsottiin myös heijastuvan muuhun inhimilliseen toimintaan ja olevan näin merkityksellisempi kuin muiden teknologiasuhteiden.

Tutkimusaineistot kerättiin kyselyillä. peruskoululaisilta, lukiolaisilta, yliopisto-opiskelijoilta ja työssä olevilta. Työssä kehitettiin mittarit ko. ilmiöiden mittaamiseksi.

Tulosten mukaan tietokonetta muuten kuin harrastuksekseen käyttävät voitiin jakaa kolmeen tietokonesuhteiltaan erilaiseen ryhmään: opiskelukäyttäjät, perinteiset ja satunnaiset käyttäjät. Nuorten keskuudessa oli erotettavissa lisäksi neljä harrastajaryhmää: verkkoilijat, pelaajat, pelailevat tukikäyttäjät ja nörtit. Vaikka viimeisten kymmenen vuoden nopea tekninen muutos monipuolisti harrastamisen sisältöä ja toi mukaan uusia harrastajia aivan uudenlaisella orientaatiolla, se ei vaikuttanut harrastamisen kokemukselliseen perusilmiöön eli harrastajien käyttöhalukkuuden muodostumiseen. Myös työkäyttösuhteen pohjalta muodostui neljän ryhmää: varautuneet tasapainoilevat optimistiset ja integroituneet työkäyttäjät.

Käytetyt teoreettiset mallit ja niihin valitut tekijät kykenevät selittämään vain jossain määrin käyttöhalukkuuden muodostumista. Tietokoneasenne- ja tietokonekompetenssimalli ovat päällekkäisiä ja sisäkkäisiä kokonaisuuksia. Asenne ja hallinta ovat siten empiirisesti tarkasteltuna voimakkaasti päällekkäisiä käsitteitä. Käyttöhalukkuus sen sijaan poikkeaa selkeämmin omaksi erilliseksi kokonaisuudekseen.

Tietokonesuhteen muodostumisen ymmärtäminen on tärkeää. Siitä muodostunut käsitys on lähtökohta mm. erilaisille suunnittelu-, koulutus- ja kehittämishankkeille niin vapaa-ajalla kuin työssäkin. Keskeisinä tekijöinä tällöin ovat tietokoneen käyttöön liittyvät yleiset ja tilannekohtaiset uskomukset ja affektiiviset reaktiot sekä niiden muodostuminen. Erilaisissa interventiotoimissa on otettava huomioon kuinka keskeinen tekijä tietokone on informaatioyhteiskunnan kansalaisen minäkäsitykselle ja minkälaisia vaatimuksia tämä asettaa toiminnan laadulle. Tutkimuksessa käytettyjen mallien soveltaminen erilaisiin interventioihin ja niiden tutkimiseen on myös selkeä jatkotutkimuksen aihe.


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto