Yliopistologo

KL Maire Mäen ammattikasvatuksen alaan kuuluva väitöskirja

Laadun ilmapiiritekijät ammattikorkeakoulussa

tarkastetaan 12.5.2000 klo 12 Hämeenlinnan ammatillisessa opettajakorkeakoulussa, Korkeakoulunkatu 6, Hämeenlinna.

Vastaväittäjänä on professori, dosentti Matti Koiranen (Jyväskylän yliopisto). Kustoksena toimii professori Pekka Ruohotie.

***

Mäki on syntynyt Pudasjärvellä 4.1.1956. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon 1974 Pudasjärven lukiossa. Mäki on valmistunut kasvatustieteiden lisensiaatiksi Oulun yliopistosta 1995. Hän on toiminut päiväkodin johtajana Tyrnävän kunnassa 1977-1986, lehtorina Oulun sosiaalialan oppilaitoksessa 1987-1988, opettajana Oulun Lastentarhanopettajaopistossa 1988-1989 ja aikuiskoulutusosaston johtajana Oulun sosiaalialan oppilaitoksessa 1989 - 1990. Vuosina 1990-1996 Mäki on toiminut suunnittelijana, koulutussuunnittelijana sekä tutkija-suunittelijana Oulun väliaikaisessa ammattikorkeakoulussa. Vuodesta 1996 lähtien hän on ollut Oulun seudun ammattikorkeakoulun kehitysjohtaja. Mäki on myös toiminut Korkeakoulujen arviointineuvoston jäsenenä 1.1.2000 lähtien.

Mäen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 743, Tampereen yliopisto, Tampere 2000. ISBN 951-44-4802-2, ISSN 1455-1616.

Väitöskirjan tilausosoite: Virtuaalinen kirjakauppa Granum tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Maire Mäki, (08) 312 6003 (työ), 050-590 9625 (koti), maire.maki@oamk.fi

TIIVISTELMÄ

Tutkimuksen lähtökohtana on ollut se, että henkilöstöllä käsityksineen on organisaation laatutyössä keskeinen rooli. Käsitykset ohjaavat joko tietoisesti tai tiedostamatta henkilöstön toimintaa. Tästä syystä käsitysten käyttöä laadun ja laatutyön tutkimisessa voidaan pitää tarkoituksenmukaisena perinteisten laatuindikaattoreiden käytön ohella. Laatutyöllä tarkoitetaan organisaation tietoista kehittämistä laadun parantamiseksi.

Laadun tarkastelua on tutkimuksessa tehty eri laatunäkökulmien sekä laatutasomallien avulla. Laatunäkökulmat mahdollistavat laadun tarkastelun eri painotuksin, ja siten laatukäsite on saatu konkreettisemmaksi. Laatunäkökulmia ovat asiakaskeskeinen -, tuotanto-, prosessi- ja valmistuskeskeinen -, ympäristö- ja yhteiskuntakeskeinen -, tuote- ja suunnittelukeskeinen -, arvokeskeinen - sekä kilpailukeskeinen laatu.

Tutkimuksen tekemisen syynä on olettamus, että laadulla ja työyhteisön ilmapiirillä on yhteyksiä, jotka vaikuttavat organisaation laadun ja laatutyön tasoon. Tutkimusaineisto on kerätty Oulun seudun ammattikorkeakoulun henkilöstölle suunnatulla kyselyllä vuonna 1999. Kohdejoukon koko oli 220 opetushenkilöstöön kuuluvaa. Vastausprosentti oli 63,6. Tutkimustulokset kuvaavat siis yhden ammattikorkeakoulun henkilöstön käsityksiä tiettynä ajankohtana. Aineistoa on käsitelty faktori- ja polkuanalyysien sekä epälineaaristen analyysien avulla. Näiden tilastomatemaattisten menetelmien avulla on pyritty löytämään riippuvuus- ja vaikutussuhteita ilmiöiden välillä.

Tulosten mukaan opetushenkilöstö näytti kokevan työssään kehittämismahdollisuuksia, mikä voidaan tulkita ainakin osittain positiivisiksi odotuksiksi tulevassa toiminnassa. Ongelmana työssä koettiin rajalliset vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet. Selkeää syytä tähän ei voida tutkimustulosten valossa määritellä. Henkilöstö koki tekevänsä työnsä mahdollisimman hyvin, mutta osaamiseen perustuvaa urakehitystä ei pidetty mahdollisena. Syy tähän tulisi selvittää mahdollisimman pian, koska sen vaikutus tarvittavan kehitysmotivaation syntyyn saattaa aiheuttaa jälkeenjääneisyyttä verrattuna niihin, joilla tämä asia koetaan toisin. Palautteen antaminen, rohkaiseminen aloitteellisuuteen sekä uusien toimintatapojen käyttöönottoon edellyttävät myös kehittämistä.

Henkilöstön käsityksissä painottuu asiakaslaatu, joka edellyttää kuitenkin konkretisoimista. Ympäristö- ja yhteiskuntalaatua ei pidetä samalla tavalla tärkeänä. Kuitenkin tärkein laatutekijä on tulosten perusteella tuotanto-, prosessi- ja valmistuslaatu, koska muut laatunäkökulmat näyttävät olevan sidoksissa siihen. Laatukäsityksissä ja -työssä oli havaittavissa koulutusalakohtaisia eroja. Ainoastaan arvolaatua koskevat käsitykset olivat samansuuntaisia eri koulutusalojen kesken. Tutkimus ei pystynyt vastaamaan siihen, mistä havaitut erot johtuvat, mutta tutkittaessa tiedekorkeakoulujen tieteenalojen toimintaa, on myös havaittu samansuuntaisia eroja. Tuloksista seuraa havainto, ettei ammattikorkeakoulua ole syytä käsitellä yhtenä kokonaisuutena, vaan erilaisuutta kunnioittaen.

Ilmapiirin ja laadun välisistä yhteyksistä tutkimus nosti esille viitteitä työilmapiirin ominaisuuksista, jotka ovat erityisen merkityksellisiä organisaation laadun kannalta. Työskentelyolosuhteiden tulisi olla osallistumisen mahdollistavia, tehtävä - ja roolisuhteiden selkeitä, työssä tulee voida tun-tea kannustusta, työn tulee tarjota mahdollisuuksia vuorovaikutuksessa oppimiseen ja henkilöstön tulee voida työskennellä autonomisesti, sillä autonomiakäsitykset näyttävät selittävän kolmanneksen laatukäsitysten vaihtelusta. Stressitekijöillä ei näytä olevan yhteyttä laatutekijöihin. Tulokset edellyttävät organisaation hallintomallin sekä suositun tiimityön edellytysten kriittistä analysointia. Laadun ja ilmapiirin välisistä yhteyksistä saatiin viitteitä myös siitä, että laadun merkitys hyvän ilmapiirin syntymiselle voi olla suurempi kuin hyvän ilmapiirin olemassaolo laadun syntymiselle.

Tulokset antoivat myös aineksia organisaation johdon merkityksen uudelleen arviointiin laadun ja laatutyön kannalta. Johdon rooli korostuu toimintaedellytysten luomisessa, eikä niinkään pelkkänä laadun "keulakuvana" olemisena. Tämä siksi, että laatutekijät selittävät johdon tukea ja kannustusta merkittävässä määrin. Tulos saattaakin antaa aineksia laatu- sekä johtamisteorioiden kehittämiseen.


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto